Nuorten kannabis-ilmiö kummastuttaa Jyväskylässä – "Ja sitten kaikki menee päin persettä"
Ne jotka 1970-luvulla polttelivat, tiesivät suunnilleen, mitä polttelivat, sanoo Operaatio Saappaan Jussi Maasola.
– He eivät huomaa sitä, että masennus iskee voimakkaampana juuri siitä syystä, että heillä on niin sanottu kannabislasku. Siitä alkaa oravanpyörä. Kannabiksella lääkitään huonoa oloa, mutta ei huomata, että juuri se aiheuttaa huonoa oloa ja mielenterveysongelmia, nuorisonohjaaja Tanja Olkkonen Katupäivystys Synkkiksestä sanoo.
Operaatio Saappaan Jussi Maasola kertoo kannabisongelmien näkyvän hänen työssään päivittäin.
– Onhan se surullista, kun ihmisellä ei pyöri päässä mikään muu kuin pilvenpoltto, vaikka pitäisi olla nuori ja täynnä elämäniloa. Ne nuoret eivät pärjää opiskeluissa, eivätkä kotona – eivätkä missään. Sitten kaikki menee päin persettä, tulee velkoja, mielenterveysongelmia ja tappeluita, hän sanoo.
Asenteissa tapahtuneen muutoksen voi suorastaan haistaa.
– Kymmenen vuotta sitten Kirkkopuistossa oli ihmisiä kesällä juomassa kaljaa, nyt siellä käryää pilvi. Kymmenen vuotta sitten pilvenpolttajat menivät porttikongeihin piiloon, Maasola sanoo.
Myös aineet ovat muuttuneet.
– Ne jotka 1970-luvulla polttelivat, tiesivät suunnilleen, mitä polttelivat. Nykyään ei välttämättä tiedetä, mitä synteettistä ainetta on tullut hankittua ja mitä se sisältää tai aiheuttaa.
Esimerkiksi nuorten huumetilannetta sivuttiin viime viikolla kohtaamispaikka Bostarissa, kun nuorten kanssa työskentelevät kertoivat kaupunkilaisille arjestaan ja nuorten tilanteesta Jyväskylän keskustassa ja lähiöissä. Paikalla oli Saappaan, Synkkiksen, Veturitallien, Bostarin ja Nuortentalo Katutason työntekijöitä.
Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Nuoret kokoontuvat ydinkeskustaan aivan kuten aina ennenkin.
– Nuoret parveilevat ja heistä lähtee ääntä. Moni kokee nuorisojoukot pelottaviksi, vaikka niissä ei ole mitään pelottavaa. He kuitenkin tukkivat käytäviä, laumautuvat ja haluavat kokoontua, nuorisonohjaaja Kati Koskinen sanoo.
Tähän tarpeeseen kokoontumispaikka Bostari on nyt puolentoista vuoden ajan vastannut.
Yhden iltapäivän aikana Bostarissa käy 80–120 nuorta. Iltaisin paikka on suljettu, sillä keskustaan ei haluta houkutella enää yhtään lisää nuoria. Sen sijaan heitä pyritään ohjaamaan nuorisotiloihin Veturitalleille ja Katutasoon.
Keskusta onkin nuorten kanssa työskentelevien mukaan rauhoittunut jonkin verran.
– Bostarissa nuoret sitten istuskelevat, juttelevat, juovat kahvia, pelaavat korttia ja kohtaavat meitä aikuisia. Suurin osa kohtaamistamme nuorista on oikein mukavia, tavallisia nuoria, joilla ei ole sen kummempia ongelmia. Tulla voi kuitenkin sellaisena kuin on, täällä ei esimerkiksi ole nollatoleranssia, Koskinen sanoo.
– Meillä myös käy nuorten kanssa juttelemassa esimerkiksi työntekijöitä suuterveydenhuollosta, Kriisikeskus Mobilen rikosuhripäivystyksestä tai ensi- ja turvakodin lähisuhdeväkivaltayksiköstä.
Veturitallien nuorisonohjaaja Seppo Pohjolainen kertoo, että heillä erityisen suosittua tekemistä nuorten keskuudessa on tällä hetkellä teatteri.
Erityisesti maahanmuuttajat ovat ottaneet Veturitallit omakseen. Heitä on kävijöistä tällä hetkellä noin puolet.
Nuorisotyöntekijä Elli Nyman Katutasosta puolestaan nostaa heidän suositusta toiminnastaan esiin kuukausittain järjestettävät kahden vuorokauden mittaiset lanit.
– Sinne otetaan omat koneet mukaan ja pelataan yhdessä.
Erityisen myönteisenä asiana Jyväskylän nuorten tilanteessa työntekijät pitävät sitä, että nuoret pitävät huolta toisistaan. Surullista sen sijaan on yleinen näköalattomuus ja se, että liian monella nuorella ei ole unelmia.
https://www.ksml.fi/kotimaa/Nuorten-kannabis-ilmi%C3%B6-kummastuttaa-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4ss%C3%A4-%E2%80%93-Ja-sitten-kaikki-menee-p%C3%A4in-persett%C3%A4/13882221
