Hyvää vappua!

Jussin perjantai vlogi katsottavissa Facebookissa. Aiheena lakko, vappu ja Helevetin6 keikka.

Vlogi löytyy täältä: Vlogi

Jussin kirjoitus Demokraatissa

https://demokraatti.fi/nyt-on-aika

 ”Nyt ei ole aika” on tuttu lause, jota on käytetty niin kauan kuin minä muistan palkankorotuksista puhuttaessa. Milloinkohan se aika sitten oikein on? 

Julkisen puolen työntekijät ovat hätää kärsimässä. Etenkin hoitoalalla on huutava pula tekevistä käsistä. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että sama henkilöstöpula iskee kovasti lähitulevaisuudessa myös opetusalaan. Jos halutaan, että julkisella puolella on tulevaisuudessakin työntekijöitä, heille pitää maksaa parempaa palkkaa.

Kun kysytään kansalaisilta ammattien arvostuksesta, nousee julkisen sektorin ammatit kärkeen. Lääkärit, hoitajat, poliisit, palomiehet ja opettajat keikkuvat listan kärjessä vuodesta toiseen. Vähiten arvostettujen ammattien listalla taas on myyntimiehet, muutosvalmentajat ja somettajat. Lääkäreitä lukuun ottamatta riittävä palkka ja työn arvostus eivät kulje käsi kädessä.

Väitän, että tässä maassa kyllä rahaa riittää palkankorotuksiin, jos vain riittää tahtoa. Nyt on todellakin viimeinen aika laittaa julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden palkka kuntoon. Jos nyt palkkaa ei nosteta reilulla kädellä, ollaan pulassa, ihan oikeasti pahassa pulassa. Vai halutaanko tänne luoda ameriikan malli ja romuttaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta?

Rahasta tämä asia ei ole kiinni, vaikka niin väitetäänkin ja esitetään laskelmia kuinka paljon palkankorotukset maksavat ja väitetään, että ei ole rahaa. Kyllä on! Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja rahaa on, jos sitä vaan halutaan käyttää. Olisiko nyt aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ennen kuin se liian myöhäistä. Mistä sitten rahat? Lopetetaan nyt viimeinkin haitalliset yritystuet, siitä voisi aloittaa.

Kirjoitukseni Demokraatissa 28.2.2022

Vielä tulee normipäivä 

 Koronan kanssa on tapeltu ja nyt tapellaan Ukrainassa. Maailman meno tuntuu raskaalta. Kaikesta huolimatta uskon, että vielä joskus tulee normipäivä. Kaksi vuotta olemme kärvistelleet koronan kanssa. Enemmän tai vähemmän on korona vaikuttanut ihan jokaisen arkeen. Hallituksen tekemät korona linjaukset ja rajoitukset ovat olleet paikallaan, vaikka räksyttäjiä riittää. Suomessa on käytetty korona rajoituksia melko maltillisesti verrattuna moniin Euroopan maihin, joten räksytys on ollut aika turhaa. Olemme selviytyneet koronasta taloudellisesti hyvin, sairaanhoitomme on toiminut ja koronakuolemat ovat olleet määrällisesti pieniä, vaikkakin jokainen on liikaa. Koronan kanssa ollaan menossa parempaan suuntaa koko ajan. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on surullisin uutinen sitten toisen maailmansodan. Tuntuu järkyttävältä, että vuonna 2022 ryhdytään sotimaan. Ajatukset ovat syyttömien ukrainalaisten luona. Aina kun joku tarttuu aseeseen, se on myös merkki diplomatian ja kansainvälisen vuoropuhelun epäonnistumisesta. Tarvitaan lisää toistemme kuuntelemista, ymmärtämistä ja kohtaamista. 

 Uutisvirran seuraaminen sodan keskeltä laittaa omat asiat tärkeysjärjestykseen. Niiden rinnalla koronarajoitukset ja muut pikkuasiat tuntuvat melko vähäisiltä ongelmilta. Tilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, niiden tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit jakaa huolesi keskustelemalla läheistesi kanssa. Kuuntele ja keskustele myös perheen pienimpien kanssa. Lapsia ja nuoria kannattaa suojella ahdistavalta uutismateriaalilta. Mikäli ahdistus jatkuu, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä ammattiauttajiin. Avunhakeminen ei ole häpeä. 

Kaikesta kurjuudesta huolimatta, haluan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Pidetään huolta toinen toisistamme. Rauha alkaa jokaisen omasta lähipiiristä. Päässäni soi John Lennonin sanat: All we are saying is give peace a chance. Jussi Maasola Jyväskylä

Jussin JHL vaalivideo

YouTube video

Äänestä Jussi edustajistoon!

Jussin blogi töistä

Unelmana räppärin ura ja kannabiksen kasvatus

Kannabiksen viljely ei ole hyvä asia, eikä kovin kestävä tulevaisuuden unelma.

Nuorten kohtaamispaikka Bostari tavoittaa 13–29-vuotiaita nuoria Jyväskylän keskustassa Forumin tiloissa. Bostarin työntekijöiden tehtävä on palveluohjaus. Yhdessä nuorten kanssa etsitään tarkoituksen mukaiset palvelut. Nuoria ohjataan moneen eri auttavaan tahoon mm.  ruoka-apu Lyydiaan, Nuorten talon palveluihin ohjaamoon, nuorisovastaanotolle ja J-nappiin. Bostarilla työskentelee kaupungin, seurakunnan, Gradian, Katutason ja nuorisovastaanoton työntekijöitä. Nuoria kuullaan heidän arkensa asioissa ja heidän kanssaan keskustellaan etsien ratkaisua ongelmiin. Keskusteluissa pyritään etsimään nuoren omia vahvuuksia ja suuntaamaan katse tulevaisuuteen.

Bostarilla käytiin taannoin keskustelu tulevaisuuden unelmista nuorten kanssa. Muutama nuori unelmoi räpin tekemisestä ja kannabiksen kasvattamisesta. Tämmöisellä erityisnuorisotyön setämiehellä herää tietenkin tässä vaiheessa huoli. Räpin tekeminen on ihan ookoo, mutta itsensä elättäminen räppäämällä on hyvin epätodennäköistä. Kannabiksen viljely ei ole hyvä asia, eikä kovin kestävä tulevaisuuden unelma. Jokainen meistä unelmoi niistä asioista, joista itse tykkää. Toisilla unelmat ovat realistisempia kuin toisilla. 

Kannabiksen kasvatus on yleistä myös täällä Jyväskylässä. Jyväskylässä sijaitsee jopa kannabiksen kasvattamiseen erikoistunut kauppa, josta saa ostaa ihan laillisesti tarvittavia kasvatusvälineitä. Kannabiksen käyttö on arkipäivää monen nuoren kohdalla. Bostarilla ei juurikaan hätkähdetä, jos polttelu tulee ilmi keskusteluissa. Huoli herää kyllä jokaisen keskustelun kohdalla. 

Työssäni olen kohdannut useammankin nuoren, joka on rakastunut kannabikseen niin kovasti, että se on loppujen lopuksi vienyt kaiken. Pää on täysin jumissa alle kolmekymppisenä, opiskelut ovat jääneet ja elämää hallitsee ainoastaan kannabis. Näiden nuorten kohdalla minussa herää suru. Mitä kaikkea heistäkin olisi voinut tulla, jos kannabis ei olisi saanut heissä valtaa. 

Päihdekokeilut ovat aina kuuluneet nuoruuteen. Onneksi suurimmalla osalla nuorista kannabiksen polttelu jää muutamaan kokeilukertaan. Apua Jyväskylästä löytyy, jos kokee päihteiden käytön hallitsevan liikaa elämää. 

Jussi Maasola
Ankkurin erityisnuorisotyöntekijä

Täältä pääsee katsomaan Jyväskylän nuorisotyön blogin:

Blogi

JHLdemarien teemat JHL-vaaleissa 2022

 

Vaaliteemat JHL-vaaleissa 2022

JHLdemarit ja sitoutumattomat ovat oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja reilun työelämän puolella.Haluamme edistää JHL:n jäsenten edunvalvontaa sekä vahvistaa JHL:n ja koko ay-liikkeen järjestöllistä ja yhteiskunnallista asemaa. Hyvinvoinnin ammattilaiset ansaitsevat laadukasta ja toimivaa edunvalvontaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Puolustamme julkisia palveluita ja reiluja työehtoja. Haluamme liiton olevan vahva ja ketterä.

Laadukas julkisrahoitteisten palveluiden työ

1. JHL-alojen kaikki ammattiryhmät ansaitsevat palkankorotukset
2. Laadukkaat palvelut tarvitsevat toimiakseen monialaisia ammattilaisia
3. Julkisrahoitteisten palveluiden ammattilaisille on laadittava työhyvinvointiohjelma
4. Hyvinvointialueiden tehtäviin siirtyville työntekijöille turvataan sama palkka samasta työstä

Vahva ay-liike

5. Työehtojen heikennykset ja sopimusshoppailu on saatava kuriin
6. Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat työehtojen perusta jatkossakin
7. Työntekijöiden riiston estämiseen saatava uusia keinoja ammattiliitoille
8. Työaikaa on lyhennettävä ilman palkan alentamista

Hyvä työelämä kaikille

9. Sukupuolten palkkaeroja on poistettava
10. Laittomat määräaikaiset työsopimukset ja vastentahtoinen 0-tuntityö on saatava vähenemään

 

JHL VAALIT 2022

Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

Jussin teesit JHL:n vaaleihin

 

Kuka Jussi?

47v. Jyväskyläläinen demari paikallispoliitikko.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä yksilöasiainjaoston jäsen.

Sote alueen varavaltuutettu.

Jyväskylän kaupungin 3. varavaltuutettu.

SDP Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen.

SDP valtuuston varajäsen.

Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin hallituksen jäsen.

Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot, JNP ry:n ja Oy:n hallituksen jäsen.

Erityisnuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminta, Jyväskylän kaupunki.

Kokemusta ay-asioista 10 vuotta. Kasvatuksen- ja nuorisotyön ammattilaiset KNT ry. ex-varapuheenjohtaja, ex-hallituksen jäsen. Ollut Jyväskylän seurakunnassa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutetun tehävissä.

 

JHL:n jäsenmaksun tulee olla hyvinvointialojen ammattiliittojen edullisin

Jäsenmaksun pienuus on yksi merkittävimpiä syitä kuulua liittoon, eikä mihinkään muihin kassoihin. Etenkin uusien jäsenten kohdalla edullinen jäsenmaksu on hyvä houkutin liittyä liittoon.

 

Työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää

Kannatan vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta. Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot, esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai ei.

 

Julkisten palveluiden ulkoistamista hillittävä

On ajatusharha, että ulkoistamalla palveluita saadaan aikaan säästöä ja tehokkuutta. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun. Omalla palveluntuotannolla voidaan tehdä säästöä, koska silloin kukaan ei vedä välistä 5-10% voittoa. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä, etenkin silloin kun tarve on suurin esim. suunterveydenhuollon jonojen purku, kaihileikkaukset.

 

 

JHL edustajiston vaalit!

 Jussi on ehdolla edustajistoon!

Analyysi aluevaaleista

Aluevaali analyysi à la Jussi

Vaalien jälkeen on hyvä tehdä pieni analyysi ja tunteiden tuuletus. Ajattelin kirjoittaa vaaleista kolmesta näkökulmasta. Koko maan, puolueen ja henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Aluevaalit koko maassa

Harmillisen matalaksi jäi äänestysprosentti. Itse veikkasin ennen vaaleja äänestysprosentiksi 47,7% ja aika lähelle veikkasin, kun äänestysprosentti oli 47,5%. Matala äänestysaktiivisuus näkyy etenkin Kokoomuksen hyvänä vaalituloksena. 

Kokoomuksen äänestäjät ovat varmimpia äänestäjiä aina. Persujen surkea tulos johtuu matalasta prosentista ja siitä, eträ heillä ollut mitään käsitystä koko aluevaaleista.

Olen melkein ilahtunut kepun noususta. Punamulta yhteistyö on aikojen saatossa ollut hedelmällistä ja sille toivon jatkoa minäkin. Kepun menestyksen takasi nimekäs ehdokasjoukko. 

Toisaalta nämä vaalit olivat ehkä kummallisimmat vaalit koskaan. Valtavan nopealla aikataululla toteutetut vaalit. Päätös sotesta kesällä ja vaalit jo tammikuussa. Kuten tiedetään, politiikka on pitkän matkan laji ja nyt osa äänestäjistä ei kerennyt edes lähtöviivalle. Uskon vakaasti, että seuraavissa aluevaaleissa tullaan näkemään suurempi äänestysinnokkuus.

Valehtelisin, jos väittäisin, että ei harmita. Se harmittaa eniten, että ne asiat, jotka ovat meitä jokaista lähellä, ei kiinnosta ihmisiä. Sitten kun äänestetään presidentistä, kaikki ovat kiinnostuneita. Todellisuudessa se kuka on presidenttinä, ei vaikuta meidän arkielämäämme yhtään mitenkään. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa palveluihin, joita meistä ihan jokainen käyttää. Mutta se sitten ei kiinnostanut. Tässä maassa kyllä osataan olla erimieltä ja valittaa kaikesta saamastaan palvelusta, mutta sitten kun olisi ollut aika tehdä asialle jotain, niin …. äää antaa olla… 

Aluevaalit SDP:n näkökulmasta

SDP:n 19.3% kannatukseen pitää olla hyvin tyytyväinen. Äänestystulos kertoo sen, että suurin osa kansalaisista luottaa hallitukseen ja on tyytyväinen, että sote uudistus saatiin vihdoin maalin.

Eikö olekin ihmeellistä, vaikka hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään ja senkin vähäisen minkä on tehnyt, niin sekin on tehty väärin ja silti lähes 60 % (hallituspuolueiden yhteenlaskettu prosentti) kansalaisista antoi hallitukselle äänensä aluevaaleissa? Olemme nyt kuulleet kaksi vuotta kuinka hallitus on sammuttanut väärin koronapalon ja talouskin kehittynyt, mutta sekin on väärin. Median ja opposition hyökkäys hallitusta kohtaan on ollut ennen näkemätöntä. Kyllä, edellistäkin hallitusta kritisoitiin, mutta silloin ihan selkeästi aiheesta (kiky). Nyt kritiikki on ollut pelkkää huutamista, vaikka asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Kaiken tämän mediamyllyn huomioon ottaen, demarit saivat kelpo tuloksen. Sosiaalidemokraattien vahva osaaminen sote asioissa kantoi hyvään vaalitulokseen. 

Keski-Suomessa demarit menestyivät myös hyvin. Keskusta (25,4 %) meni menojaan ykköseksi, mutta kakkospaikka on tukevasti SDP:n (22,0 %). Kolmosena Keski-Suomessa on Kokoomus (15,9 %). Olen myös iloinen, että Jyväskylässä SDP saavutti ykkössijan. Kuntavaaleissa saatu menestys siis jatkuu.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Keski-Suomen SDP:n valittujen joukossa on se, että vain 4 valtuutettua on Jyväskylästä ja 16 maakunnista. Ennen vaaleja, pienemmillä paikkakunnilla oli suuri huoli, miten heidän ehdokkaansa pärjäävät ja kuuluko pienten paikkakuntien ääni. Huoli pois, hyvin pärjäsivät ja kyllä kuuluu. Jyväskylässä äänet jakautuivat monen hyvän ehdokkaan kesken ja silloin läpimenijöiden määrä vähentyy. 

Entäs Jussin aluevaalit

Sain suurimman äänimäärän koskaan, 239 ääntä! Otan sen vastaan nöyränä, kiitän ja kumarran. Tulin varavaltuutetuksi ja se on mielestäni oikein hyvä saavutus. Olen iloinen ihan jokaisesta äänestä.

Äänien saaminen on oikeasti vaikea laji. Moni saattaa ajatella: ”Ei tuo nyt kovin iso juttu ole, pari kolmesataa ääntä, pala kakkua, heittämällä tulee mulle ääniä, onhan mulla yli tuhat facekaveria”. Mutta kun ne kaverit ovat ympäri maailmaa ja ei kaikki sinun kaverisi sinua äänestä. Kenenkään ehdokkaan kaveripiiri ei riitä vaaleissa riittävään määrään ääniä. Tervetuloa kokeilemaan, jos kiinnostaa. 

Vaaleissa ei riitä, että olet mukava ja suosittu työssäsi ja vapaa-ajalla. Vaaleissa ei riitä, että tulet hyvin toimeen ihmisten kanssa. Vaaleissa ei riitä, että sinulla on paljon kavereita. Vaaleissa menestyäkseen tarvitaan aikaa, rahaa, tunnettavuutta ja oikeaa asiaakin ripaus. Asiaa mulla riittää, rahaa ja aikaa ei niinkään. Tunnettavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Menestyminen vaaleissa vaatii aikaa tehdä vaalityötä. Tiedän ehdokkaita, jotka ovat olleet lomalla tai palkattomalla vapaalla jakaakseen flyereita ja tavatakseen ihmisiä kaduilla. Se on kovaa duunia se. Hatunnosto heille!

Pitää muistaa, että tämä politiikka on minulle edelleen harrastus, toisin kuin monille ehdokkaille se on jo lähes työ. Sain vaalitukea ammattiliitto JHL:llä 1000€. Käytin rahan mm. somemainontaan, lehtimainontaan ja flyereihin. Selkeästi mainonnalla on ollut tehoa, koska äänimääräni nousi. Suuri kiitos JHL:lle valtavasta panostuksesta vaaleihin! 

Mainonnalla vaikutetaan meihin jokaiseen aika paljon, myös vaaleissa. Jos et ole näkyville, ei kukaan sinua äänestä. Jotkut ehdokkaat laittavat useita tuhansia euroja vaaleihin esim. eduskuntavaalien budjetiksi tarvitaan menestyäkseen vähintään 20 000 €. Näissä aluevaaleissa monen menestyneen ehdokkaan budjetti huitelee 3000 €-5000 € välillä. Toki ei kaikilla, jotkut saavat hyvän äänisaaliin ilman rahaa, silloin on kyse tunnettavuudesta. 

Ikävintä vaaleissa oli taas somehäirintä. Poistin päivittäin 2–5 häirikköviestiä mainoksistani. Yhteensä häiriköitä hyökkäsi sivuilleni parikolmekymmentä, en laskenut tarkkaan. Kyseessä on selkeästi organisoitu toiminta, koska monelta eri viestin lähettäjältä tuli samanlaisia häiriöviestejä minulle. Kaikenlaista tekstiä ja meemiä tuli vastaan. Ehkä hauskin häiriöviesti oli, kun joku kertoi, että ei aio äänestää minua, koska olen läskipää. Se toi hörönaurun huulilleni ja laittoi miettimää hieman surullisena, että on meitä kaikenlaisia ihmisiä. 

Vierailtuani vaaliteltoilla muutamia kertoja, joidenkin ihmisten jopa aggressiivinen kielenkäyttö ehdokasta eli minua kohtaan oli uusi kokemus, jollaista en ollut aiemmissa vaaleissa kokenut. Yhden kerran jouduin keskeyttämään keskustelun kertomalla, että meidän ei nyt kannata jatkaa tätä keskustelua, kun te ette kuuntele minua yhtään. En kerennyt sanoa mitään väliin, kun päälleni oksennettiin kaikki paha mitä demarit ovat tehneet ja kuinka sairaa hoitajat eivät noudata ohjeita.

Siitähän äänestäjä suuttui ja meni viereiselle teltalle jatkamaan möykkäämistään. Yksi äänestäjä kurvasi pyörällä vierestäni ja huusi minulle: sää oot tyhmä! Minä huusin takaisin: enkä oo!

Jotta vaalit eivät vaan pääse loppumaan, olen ehdolla JHL:län edustajistoon. Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

Eiköhän tämä analyysi ole tässä. Vielä kerran iso kiitos kaikille äänestäjilleni ja minua vaaleissa auttaneille henkilöille! Olen tavattoman iloinen!

239 kertaa kiitos!

No huh huh! 239 x kiitos! Vaalitulos oli minulle mahtava, olen varavaltuutettu uudessa aluevaltuustossa. Olen otettu saamistani äänistä. Kiitän ja kumarran syvään!

Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua

Keski-Suomen alueen 22 kuntaa muodostaa yhden hyvinvointialueen 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Rahoitus hyvinvointialueelle tulee suoraan valtiolta, hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi verotusoikeutta. Käytännössä 1.1.2023 alkaen ansiotuloista maksetaan veroa suoraan valtiolle. Kenenkään verotus ei tule nousemaan, eikä laskemaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on vuodessa noin miljardi euroa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut kaikille. Palveluita tullaan kehittämään koko Keski-Suomen alueella niin, että hyvinvointi ja terveyserot pienenevät. Uudistuksella on tarkoitus vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

YKSI merkittävä uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten kasvua. Korostan vielä kerran: hillitä kustannusten kasvua, ei vähentää sote-kuluja.

Sote-palveluiden kulut tulevat kasvamaan, olimme sitten vanhassa sote-mallissa tai uudessa hyvinvointialuemallissa. Tämä johtuu syntyvyyden laskun haasteista ja ikääntyvän kansanosan kasvusta.

Koska ihan jokaisen pitää saada riittävä hoito ja huolenpito, kustannukset tulevat kasvamaan. Uudella hyvinvointialuemallilla on mahdollisuus onnistua kustannusten kasvun hillinnässä. Tästä voisi olla esimerkkinä mm. asiakasystävälliset digipalvelut koko maakunnan alueella, palveluketjujen sujuva kokonaisuus ja palveluiden saaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Uusi hyvinvointialue pystyy myös vastaamaan paremmin ammattitaitoisen työvoiman saantiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteinen rekrytointi on järkevää. Henkilökunnan saatavuuteen voidaan vastata hyvillä työolosuhteilla ja riittävällä palkalla.

ALUEVAALEISSA on tärkeää, että uuteen valtuustoon valitaan sellaiset henkilöt, jotka ovat aidosti valmiita kehittämään yhteistä hyvinvointialuettamme. Valittavat valtuutetut tulevat olemaan äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä he päättävät siitä, miten Keski-Suomen hyvinvointialueen noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen.

Nyt on aika miettiä, halutaanko laittaa yhteiset sote rahat ylikansallisille terveysyrityksille vai hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon.

MINÄ haluan olla kehittämässä omia, kestäviä ja tasapuolista hyvinvointipalveluita. On selvä, että tarvitsemme jatkossakin mm. järjestöjen palveluita, jotta kaikki palvelut pystytään järjestämään.

Tarvitsemme myös yksityisen sektorin terveyspalveluita, mutta päävastuu palveluista tulee olla julkisella puolella. On tärkeää muistaa perusperiaatteet: julkisen puolen tehtävä on järjestää palvelut asukkaille ja yksityisen puolen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja aluevaaliehdokas (sd.).