Jussi Maasola
Jyväskyläläinen demari paikallispoliitikko
perjantai 29. huhtikuuta 2022
Hyvää vappua!
keskiviikko 13. huhtikuuta 2022
Jussin kirjoitus Demokraatissa
https://demokraatti.fi/nyt-on-aika
”Nyt ei ole aika” on tuttu lause, jota on käytetty niin kauan kuin minä muistan palkankorotuksista puhuttaessa. Milloinkohan se aika sitten oikein on?
Julkisen puolen työntekijät ovat hätää kärsimässä. Etenkin hoitoalalla on huutava pula tekevistä käsistä. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että sama henkilöstöpula iskee kovasti lähitulevaisuudessa myös opetusalaan. Jos halutaan, että julkisella puolella on tulevaisuudessakin työntekijöitä, heille pitää maksaa parempaa palkkaa.
Kun kysytään kansalaisilta ammattien arvostuksesta, nousee julkisen sektorin ammatit kärkeen. Lääkärit, hoitajat, poliisit, palomiehet ja opettajat keikkuvat listan kärjessä vuodesta toiseen. Vähiten arvostettujen ammattien listalla taas on myyntimiehet, muutosvalmentajat ja somettajat. Lääkäreitä lukuun ottamatta riittävä palkka ja työn arvostus eivät kulje käsi kädessä.
Väitän, että tässä maassa kyllä rahaa riittää palkankorotuksiin, jos vain riittää tahtoa. Nyt on todellakin viimeinen aika laittaa julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden palkka kuntoon. Jos nyt palkkaa ei nosteta reilulla kädellä, ollaan pulassa, ihan oikeasti pahassa pulassa. Vai halutaanko tänne luoda ameriikan malli ja romuttaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta?
Rahasta tämä asia ei ole kiinni, vaikka niin väitetäänkin ja esitetään laskelmia kuinka paljon palkankorotukset maksavat ja väitetään, että ei ole rahaa. Kyllä on! Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja rahaa on, jos sitä vaan halutaan käyttää. Olisiko nyt aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ennen kuin se liian myöhäistä. Mistä sitten rahat? Lopetetaan nyt viimeinkin haitalliset yritystuet, siitä voisi aloittaa.
maanantai 28. helmikuuta 2022
Kirjoitukseni Demokraatissa 28.2.2022
lauantai 12. helmikuuta 2022
tiistai 8. helmikuuta 2022
maanantai 7. helmikuuta 2022
Jussin blogi töistä
Unelmana räppärin ura ja kannabiksen kasvatus

Bostarilla käytiin taannoin keskustelu tulevaisuuden unelmista nuorten kanssa. Muutama nuori unelmoi räpin tekemisestä ja kannabiksen kasvattamisesta. Tämmöisellä erityisnuorisotyön setämiehellä herää tietenkin tässä vaiheessa huoli. Räpin tekeminen on ihan ookoo, mutta itsensä elättäminen räppäämällä on hyvin epätodennäköistä. Kannabiksen viljely ei ole hyvä asia, eikä kovin kestävä tulevaisuuden unelma. Jokainen meistä unelmoi niistä asioista, joista itse tykkää. Toisilla unelmat ovat realistisempia kuin toisilla.
Kannabiksen kasvatus on yleistä myös täällä Jyväskylässä. Jyväskylässä sijaitsee jopa kannabiksen kasvattamiseen erikoistunut kauppa, josta saa ostaa ihan laillisesti tarvittavia kasvatusvälineitä. Kannabiksen käyttö on arkipäivää monen nuoren kohdalla. Bostarilla ei juurikaan hätkähdetä, jos polttelu tulee ilmi keskusteluissa. Huoli herää kyllä jokaisen keskustelun kohdalla.
Työssäni olen kohdannut useammankin nuoren, joka on rakastunut kannabikseen niin kovasti, että se on loppujen lopuksi vienyt kaiken. Pää on täysin jumissa alle kolmekymppisenä, opiskelut ovat jääneet ja elämää hallitsee ainoastaan kannabis. Näiden nuorten kohdalla minussa herää suru. Mitä kaikkea heistäkin olisi voinut tulla, jos kannabis ei olisi saanut heissä valtaa.
Päihdekokeilut ovat aina kuuluneet nuoruuteen. Onneksi suurimmalla osalla nuorista kannabiksen polttelu jää muutamaan kokeilukertaan. Apua Jyväskylästä löytyy, jos kokee päihteiden käytön hallitsevan liikaa elämää.
Jussi Maasola
Ankkurin erityisnuorisotyöntekijä
sunnuntai 30. tammikuuta 2022
JHLdemarien teemat JHL-vaaleissa 2022
Vaaliteemat JHL-vaaleissa 2022
JHLdemarit ja sitoutumattomat ovat oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja reilun työelämän puolella.Haluamme edistää JHL:n jäsenten edunvalvontaa sekä vahvistaa JHL:n ja koko ay-liikkeen järjestöllistä ja yhteiskunnallista asemaa. Hyvinvoinnin ammattilaiset ansaitsevat laadukasta ja toimivaa edunvalvontaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Puolustamme julkisia palveluita ja reiluja työehtoja. Haluamme liiton olevan vahva ja ketterä.
Laadukas julkisrahoitteisten palveluiden työ
- JHL-alojen kaikki ammattiryhmät ansaitsevat palkankorotukset
- Laadukkaat palvelut tarvitsevat toimiakseen monialaisia ammattilaisia
- Julkisrahoitteisten palveluiden ammattilaisille on laadittava työhyvinvointiohjelma
- Hyvinvointialueiden tehtäviin siirtyville työntekijöille turvataan sama palkka samasta työstä
Vahva ay-liike
- Työehtojen heikennykset ja sopimusshoppailu on saatava kuriin
- Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat työehtojen perusta jatkossakin
- Työntekijöiden riiston estämiseen saatava uusia keinoja ammattiliitoille
- Työaikaa on lyhennettävä ilman palkan alentamista
Hyvä työelämä kaikille
- Sukupuolten palkkaeroja on poistettava
- Laittomat määräaikaiset työsopimukset ja vastentahtoinen 0-tuntityö on saatava vähenemään
lauantai 29. tammikuuta 2022
JHL VAALIT 2022
keskiviikko 26. tammikuuta 2022
Jussin teesit JHL:n vaaleihin
Kuka Jussi?
47v. Jyväskyläläinen demari paikallispoliitikko.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä yksilöasiainjaoston
jäsen.
Sote alueen varavaltuutettu.
Jyväskylän kaupungin 3. varavaltuutettu.
SDP Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen.
SDP valtuuston varajäsen.
Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin hallituksen jäsen.
Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot, JNP ry:n ja Oy:n
hallituksen jäsen.
Erityisnuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminta, Jyväskylän
kaupunki.
Kokemusta ay-asioista 10 vuotta. Kasvatuksen- ja nuorisotyön
ammattilaiset KNT ry. ex-varapuheenjohtaja, ex-hallituksen jäsen. Ollut
Jyväskylän seurakunnassa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutetun tehävissä.
JHL:n jäsenmaksun tulee olla hyvinvointialojen
ammattiliittojen edullisin
Jäsenmaksun pienuus on yksi merkittävimpiä syitä kuulua
liittoon, eikä mihinkään muihin kassoihin. Etenkin uusien jäsenten kohdalla
edullinen jäsenmaksu on hyvä houkutin liittyä liittoon.
Työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää
Kannatan vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta.
Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot
sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Yleissitovuus
tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa
työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot,
esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa
yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai
ei.
Julkisten palveluiden ulkoistamista hillittävä
On ajatusharha, että ulkoistamalla palveluita saadaan aikaan
säästöä ja tehokkuutta. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie
kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun. Omalla
palveluntuotannolla voidaan tehdä säästöä, koska silloin kukaan ei vedä välistä
5-10% voittoa. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä, etenkin
silloin kun tarve on suurin esim. suunterveydenhuollon jonojen purku,
kaihileikkaukset.
tiistai 25. tammikuuta 2022
Analyysi aluevaaleista
maanantai 24. tammikuuta 2022
239 kertaa kiitos!
No huh huh! 239 x kiitos! Vaalitulos oli minulle mahtava, olen varavaltuutettu uudessa aluevaltuustossa. Olen otettu saamistani äänistä. Kiitän ja kumarran syvään!
keskiviikko 19. tammikuuta 2022
Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua
Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua
Keski-Suomen alueen 22 kuntaa muodostaa yhden hyvinvointialueen 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Rahoitus hyvinvointialueelle tulee suoraan valtiolta, hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi verotusoikeutta. Käytännössä 1.1.2023 alkaen ansiotuloista maksetaan veroa suoraan valtiolle. Kenenkään verotus ei tule nousemaan, eikä laskemaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on vuodessa noin miljardi euroa.
Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut kaikille. Palveluita tullaan kehittämään koko Keski-Suomen alueella niin, että hyvinvointi ja terveyserot pienenevät. Uudistuksella on tarkoitus vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.
YKSI merkittävä uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten kasvua. Korostan vielä kerran: hillitä kustannusten kasvua, ei vähentää sote-kuluja.
Sote-palveluiden kulut tulevat kasvamaan, olimme sitten vanhassa sote-mallissa tai uudessa hyvinvointialuemallissa. Tämä johtuu syntyvyyden laskun haasteista ja ikääntyvän kansanosan kasvusta.
Koska ihan jokaisen pitää saada riittävä hoito ja huolenpito, kustannukset tulevat kasvamaan. Uudella hyvinvointialuemallilla on mahdollisuus onnistua kustannusten kasvun hillinnässä. Tästä voisi olla esimerkkinä mm. asiakasystävälliset digipalvelut koko maakunnan alueella, palveluketjujen sujuva kokonaisuus ja palveluiden saaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan.
Uusi hyvinvointialue pystyy myös vastaamaan paremmin ammattitaitoisen työvoiman saantiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteinen rekrytointi on järkevää. Henkilökunnan saatavuuteen voidaan vastata hyvillä työolosuhteilla ja riittävällä palkalla.
ALUEVAALEISSA on tärkeää, että uuteen valtuustoon valitaan sellaiset henkilöt, jotka ovat aidosti valmiita kehittämään yhteistä hyvinvointialuettamme. Valittavat valtuutetut tulevat olemaan äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä he päättävät siitä, miten Keski-Suomen hyvinvointialueen noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen.
Nyt on aika miettiä, halutaanko laittaa yhteiset sote rahat ylikansallisille terveysyrityksille vai hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon.
MINÄ haluan olla kehittämässä omia, kestäviä ja tasapuolista hyvinvointipalveluita. On selvä, että tarvitsemme jatkossakin mm. järjestöjen palveluita, jotta kaikki palvelut pystytään järjestämään.
Tarvitsemme myös yksityisen sektorin terveyspalveluita, mutta päävastuu palveluista tulee olla julkisella puolella. On tärkeää muistaa perusperiaatteet: julkisen puolen tehtävä on järjestää palvelut asukkaille ja yksityisen puolen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja aluevaaliehdokas (sd.).