sunnuntai 30. tammikuuta 2022

JHLdemarien teemat JHL-vaaleissa 2022

 


Vaaliteemat JHL-vaaleissa 2022

JHLdemarit ja sitoutumattomat ovat oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja reilun työelämän puolella.Haluamme edistää JHL:n jäsenten edunvalvontaa sekä vahvistaa JHL:n ja koko ay-liikkeen järjestöllistä ja yhteiskunnallista asemaa. Hyvinvoinnin ammattilaiset ansaitsevat laadukasta ja toimivaa edunvalvontaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Puolustamme julkisia palveluita ja reiluja työehtoja. Haluamme liiton olevan vahva ja ketterä.

Laadukas julkisrahoitteisten palveluiden työ

  1. JHL-alojen kaikki ammattiryhmät ansaitsevat palkankorotukset
  2. Laadukkaat palvelut tarvitsevat toimiakseen monialaisia ammattilaisia
  3. Julkisrahoitteisten palveluiden ammattilaisille on laadittava työhyvinvointiohjelma
  4. Hyvinvointialueiden tehtäviin siirtyville työntekijöille turvataan sama palkka samasta työstä

Vahva ay-liike

  1. Työehtojen heikennykset ja sopimusshoppailu on saatava kuriin
  2. Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat työehtojen perusta jatkossakin
  3. Työntekijöiden riiston estämiseen saatava uusia keinoja ammattiliitoille
  4. Työaikaa on lyhennettävä ilman palkan alentamista

Hyvä työelämä kaikille

  1. Sukupuolten palkkaeroja on poistettava
  2. Laittomat määräaikaiset työsopimukset ja vastentahtoinen 0-tuntityö on saatava vähenemään

 

lauantai 29. tammikuuta 2022

JHL VAALIT 2022

Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Jussin teesit JHL:n vaaleihin

 


Kuka Jussi?

47v. Jyväskyläläinen demari paikallispoliitikko.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä yksilöasiainjaoston jäsen.

Sote alueen varavaltuutettu.

Jyväskylän kaupungin 3. varavaltuutettu.

SDP Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen.

SDP valtuuston varajäsen.

Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin hallituksen jäsen.

Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot, JNP ry:n ja Oy:n hallituksen jäsen.

Erityisnuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminta, Jyväskylän kaupunki.

Kokemusta ay-asioista 10 vuotta. Kasvatuksen- ja nuorisotyön ammattilaiset KNT ry. ex-varapuheenjohtaja, ex-hallituksen jäsen. Ollut Jyväskylän seurakunnassa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutetun tehävissä.

 

JHL:n jäsenmaksun tulee olla hyvinvointialojen ammattiliittojen edullisin

Jäsenmaksun pienuus on yksi merkittävimpiä syitä kuulua liittoon, eikä mihinkään muihin kassoihin. Etenkin uusien jäsenten kohdalla edullinen jäsenmaksu on hyvä houkutin liittyä liittoon.

 

Työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää

Kannatan vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta. Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot, esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai ei.

 

Julkisten palveluiden ulkoistamista hillittävä

On ajatusharha, että ulkoistamalla palveluita saadaan aikaan säästöä ja tehokkuutta. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun. Omalla palveluntuotannolla voidaan tehdä säästöä, koska silloin kukaan ei vedä välistä 5-10% voittoa. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä, etenkin silloin kun tarve on suurin esim. suunterveydenhuollon jonojen purku, kaihileikkaukset.

 

 

JHL edustajiston vaalit!

 Jussi on ehdolla edustajistoon!


tiistai 25. tammikuuta 2022

Analyysi aluevaaleista

Aluevaali analyysi à la Jussi
Vaalien jälkeen on hyvä tehdä pieni analyysi ja tunteiden tuuletus. Ajattelin kirjoittaa vaaleista kolmesta näkökulmasta. Koko maan, puolueen ja henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Aluevaalit koko maassa
Harmillisen matalaksi jäi äänestysprosentti. Itse veikkasin ennen vaaleja äänestysprosentiksi 47,7% ja aika lähelle veikkasin, kun äänestysprosentti oli 47,5%. Matala äänestysaktiivisuus näkyy etenkin Kokoomuksen hyvänä vaalituloksena. 
Kokoomuksen äänestäjät ovat varmimpia äänestäjiä aina. Persujen surkea tulos johtuu matalasta prosentista ja siitä, eträ heillä ollut mitään käsitystä koko aluevaaleista.
Olen melkein ilahtunut kepun noususta. Punamulta yhteistyö on aikojen saatossa ollut hedelmällistä ja sille toivon jatkoa minäkin. Kepun menestyksen takasi nimekäs ehdokasjoukko. 

Toisaalta nämä vaalit olivat ehkä kummallisimmat vaalit koskaan. Valtavan nopealla aikataululla toteutetut vaalit. Päätös sotesta kesällä ja vaalit jo tammikuussa. Kuten tiedetään, politiikka on pitkän matkan laji ja nyt osa äänestäjistä ei kerennyt edes lähtöviivalle. Uskon vakaasti, että seuraavissa aluevaaleissa tullaan näkemään suurempi äänestysinnokkuus.

Valehtelisin, jos väittäisin, että ei harmita. Se harmittaa eniten, että ne asiat, jotka ovat meitä jokaista lähellä, ei kiinnosta ihmisiä. Sitten kun äänestetään presidentistä, kaikki ovat kiinnostuneita. Todellisuudessa se kuka on presidenttinä, ei vaikuta meidän arkielämäämme yhtään mitenkään. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa palveluihin, joita meistä ihan jokainen käyttää. Mutta se sitten ei kiinnostanut. Tässä maassa kyllä osataan olla erimieltä ja valittaa kaikesta saamastaan palvelusta, mutta sitten kun olisi ollut aika tehdä asialle jotain, niin …. äää antaa olla… 

Aluevaalit SDP:n näkökulmasta
SDP:n 19.3% kannatukseen pitää olla hyvin tyytyväinen. Äänestystulos kertoo sen, että suurin osa kansalaisista luottaa hallitukseen ja on tyytyväinen, että sote uudistus saatiin vihdoin maalin.
Eikö olekin ihmeellistä, vaikka hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään ja senkin vähäisen minkä on tehnyt, niin sekin on tehty väärin ja silti lähes 60 % (hallituspuolueiden yhteenlaskettu prosentti) kansalaisista antoi hallitukselle äänensä aluevaaleissa? Olemme nyt kuulleet kaksi vuotta kuinka hallitus on sammuttanut väärin koronapalon ja talouskin kehittynyt, mutta sekin on väärin. Median ja opposition hyökkäys hallitusta kohtaan on ollut ennen näkemätöntä. Kyllä, edellistäkin hallitusta kritisoitiin, mutta silloin ihan selkeästi aiheesta (kiky). Nyt kritiikki on ollut pelkkää huutamista, vaikka asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Kaiken tämän mediamyllyn huomioon ottaen, demarit saivat kelpo tuloksen. Sosiaalidemokraattien vahva osaaminen sote asioissa kantoi hyvään vaalitulokseen. 

Keski-Suomessa demarit menestyivät myös hyvin. Keskusta (25,4 %) meni menojaan ykköseksi, mutta kakkospaikka on tukevasti SDP:n (22,0 %). Kolmosena Keski-Suomessa on Kokoomus (15,9 %). Olen myös iloinen, että Jyväskylässä SDP saavutti ykkössijan. Kuntavaaleissa saatu menestys siis jatkuu.
Mielenkiintoinen yksityiskohta Keski-Suomen SDP:n valittujen joukossa on se, että vain 4 valtuutettua on Jyväskylästä ja 16 maakunnista. Ennen vaaleja, pienemmillä paikkakunnilla oli suuri huoli, miten heidän ehdokkaansa pärjäävät ja kuuluko pienten paikkakuntien ääni. Huoli pois, hyvin pärjäsivät ja kyllä kuuluu. Jyväskylässä äänet jakautuivat monen hyvän ehdokkaan kesken ja silloin läpimenijöiden määrä vähentyy. 

Entäs Jussin aluevaalit
Sain suurimman äänimäärän koskaan, 239 ääntä! Otan sen vastaan nöyränä, kiitän ja kumarran. Tulin varavaltuutetuksi ja se on mielestäni oikein hyvä saavutus. Olen iloinen ihan jokaisesta äänestä.

Äänien saaminen on oikeasti vaikea laji. Moni saattaa ajatella: ”Ei tuo nyt kovin iso juttu ole, pari kolmesataa ääntä, pala kakkua, heittämällä tulee mulle ääniä, onhan mulla yli tuhat facekaveria”. Mutta kun ne kaverit ovat ympäri maailmaa ja ei kaikki sinun kaverisi sinua äänestä. Kenenkään ehdokkaan kaveripiiri ei riitä vaaleissa riittävään määrään ääniä. Tervetuloa kokeilemaan, jos kiinnostaa. 

Vaaleissa ei riitä, että olet mukava ja suosittu työssäsi ja vapaa-ajalla. Vaaleissa ei riitä, että tulet hyvin toimeen ihmisten kanssa. Vaaleissa ei riitä, että sinulla on paljon kavereita. Vaaleissa menestyäkseen tarvitaan aikaa, rahaa, tunnettavuutta ja oikeaa asiaakin ripaus. Asiaa mulla riittää, rahaa ja aikaa ei niinkään. Tunnettavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Menestyminen vaaleissa vaatii aikaa tehdä vaalityötä. Tiedän ehdokkaita, jotka ovat olleet lomalla tai palkattomalla vapaalla jakaakseen flyereita ja tavatakseen ihmisiä kaduilla. Se on kovaa duunia se. Hatunnosto heille!

Pitää muistaa, että tämä politiikka on minulle edelleen harrastus, toisin kuin monille ehdokkaille se on jo lähes työ. Sain vaalitukea ammattiliitto JHL:llä 1000€. Käytin rahan mm. somemainontaan, lehtimainontaan ja flyereihin. Selkeästi mainonnalla on ollut tehoa, koska äänimääräni nousi. Suuri kiitos JHL:lle valtavasta panostuksesta vaaleihin! 

Mainonnalla vaikutetaan meihin jokaiseen aika paljon, myös vaaleissa. Jos et ole näkyville, ei kukaan sinua äänestä. Jotkut ehdokkaat laittavat useita tuhansia euroja vaaleihin esim. eduskuntavaalien budjetiksi tarvitaan menestyäkseen vähintään 20 000 €. Näissä aluevaaleissa monen menestyneen ehdokkaan budjetti huitelee 3000 €-5000 € välillä. Toki ei kaikilla, jotkut saavat hyvän äänisaaliin ilman rahaa, silloin on kyse tunnettavuudesta. 

Ikävintä vaaleissa oli taas somehäirintä. Poistin päivittäin 2–5 häirikköviestiä mainoksistani. Yhteensä häiriköitä hyökkäsi sivuilleni parikolmekymmentä, en laskenut tarkkaan. Kyseessä on selkeästi organisoitu toiminta, koska monelta eri viestin lähettäjältä tuli samanlaisia häiriöviestejä minulle. Kaikenlaista tekstiä ja meemiä tuli vastaan. Ehkä hauskin häiriöviesti oli, kun joku kertoi, että ei aio äänestää minua, koska olen läskipää. Se toi hörönaurun huulilleni ja laittoi miettimää hieman surullisena, että on meitä kaikenlaisia ihmisiä. 
Vierailtuani vaaliteltoilla muutamia kertoja, joidenkin ihmisten jopa aggressiivinen kielenkäyttö ehdokasta eli minua kohtaan oli uusi kokemus, jollaista en ollut aiemmissa vaaleissa kokenut. Yhden kerran jouduin keskeyttämään keskustelun kertomalla, että meidän ei nyt kannata jatkaa tätä keskustelua, kun te ette kuuntele minua yhtään. En kerennyt sanoa mitään väliin, kun päälleni oksennettiin kaikki paha mitä demarit ovat tehneet ja kuinka sairaa hoitajat eivät noudata ohjeita. Siitähän äänestäjä suuttui ja meni viereiselle teltalle jatkamaan möykkäämistään. Yksi äänestäjä kurvasi pyörällä vierestäni ja huusi minulle: sää oot tyhmä! Minä huusin takaisin: enkä oo!

Jotta vaalit eivät vaan pääse loppumaan, olen ehdolla JHL:län edustajistoon. Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

Eiköhän tämä analyysi ole tässä. Vielä kerran iso kiitos kaikille äänestäjilleni ja minua vaaleissa auttaneille henkilöille! Olen tavattoman iloinen!

maanantai 24. tammikuuta 2022

239 kertaa kiitos!


No huh huh! 239 x kiitos! Vaalitulos oli minulle mahtava, olen varavaltuutettu uudessa aluevaltuustossa. Olen otettu saamistani äänistä. Kiitän ja kumarran syvään!

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua

Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua


Keski-Suomen alueen 22 kuntaa muodostaa yhden hyvinvointialueen 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Rahoitus hyvinvointialueelle tulee suoraan valtiolta, hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi verotusoikeutta. Käytännössä 1.1.2023 alkaen ansiotuloista maksetaan veroa suoraan valtiolle. Kenenkään verotus ei tule nousemaan, eikä laskemaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on vuodessa noin miljardi euroa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut kaikille. Palveluita tullaan kehittämään koko Keski-Suomen alueella niin, että hyvinvointi ja terveyserot pienenevät. Uudistuksella on tarkoitus vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

YKSI merkittävä uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten kasvua. Korostan vielä kerran: hillitä kustannusten kasvua, ei vähentää sote-kuluja.

Sote-palveluiden kulut tulevat kasvamaan, olimme sitten vanhassa sote-mallissa tai uudessa hyvinvointialuemallissa. Tämä johtuu syntyvyyden laskun haasteista ja ikääntyvän kansanosan kasvusta.

Koska ihan jokaisen pitää saada riittävä hoito ja huolenpito, kustannukset tulevat kasvamaan. Uudella hyvinvointialuemallilla on mahdollisuus onnistua kustannusten kasvun hillinnässä. Tästä voisi olla esimerkkinä mm. asiakasystävälliset digipalvelut koko maakunnan alueella, palveluketjujen sujuva kokonaisuus ja palveluiden saaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Uusi hyvinvointialue pystyy myös vastaamaan paremmin ammattitaitoisen työvoiman saantiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteinen rekrytointi on järkevää. Henkilökunnan saatavuuteen voidaan vastata hyvillä työolosuhteilla ja riittävällä palkalla.

ALUEVAALEISSA on tärkeää, että uuteen valtuustoon valitaan sellaiset henkilöt, jotka ovat aidosti valmiita kehittämään yhteistä hyvinvointialuettamme. Valittavat valtuutetut tulevat olemaan äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä he päättävät siitä, miten Keski-Suomen hyvinvointialueen noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen.

Nyt on aika miettiä, halutaanko laittaa yhteiset sote rahat ylikansallisille terveysyrityksille vai hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon.

MINÄ haluan olla kehittämässä omia, kestäviä ja tasapuolista hyvinvointipalveluita. On selvä, että tarvitsemme jatkossakin mm. järjestöjen palveluita, jotta kaikki palvelut pystytään järjestämään.

Tarvitsemme myös yksityisen sektorin terveyspalveluita, mutta päävastuu palveluista tulee olla julkisella puolella. On tärkeää muistaa perusperiaatteet: julkisen puolen tehtävä on järjestää palvelut asukkaille ja yksityisen puolen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja aluevaaliehdokas (sd.).

tiistai 11. tammikuuta 2022

Mistä työvoimaa sotealalle?

 

Kysymys on näiden vaalien ehkä tärkein. Ilman työvoimaa ei ole palveluita. Itse ajattelen asiasta näin:

1.     Työvoimaa saadaan vain, jos ala on riittävän vetovoimainen. Sote alan pitovoima on heikko. Suomessa on 70000 hoitoalan ammattilaista muissa töissä. Pitovoimaa voidaan nostaa muuttamalla määräaikaiset työsopimukset pysyviksi. Etenkin nuorten työntekijöiden kohdalla tämä on merkittävä asia.  

Nythän etenkin yksityiset palveluntuottajat tekevät 0-tunti sopimuksia nuorille työntekijöille. Otetaan innokkaista uusista työntekijöistä ”mehut irti” pienellä palkalla ja sitten ihmetellään miksi työntekijät ovat jo nuorena burnoutissa ja vaihtavat alaa. Sote alojen houkuttelevuutta voidaan lisätä työhyvinvoinnin kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja riittävällä resurssoinnilla.

2.      Hyvinvointialueiden pitää huolehtia työvoiman saatavuudesta muun muassa tarjoamalla oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille.

3.     Työstä pitää saada riittävä palkka. Tarvitaan pitkäntähtäimen palkkaohjelma sote alalle. Tämä on ennen kaikkea työmarkkinaosapuolten tehtävä. Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä. Palkkauksen pitää olla läpinäkyvää ja perusteettomia palkkaeroja ehkäisevää. Palkkamallin pitää kuitenkin olla joustava tavalla, joka mahdollistaa alueellisen työvoimatilanteen huomioimisen ja korkeampien palkkojen maksamisen esimerkiksi alueilla, joissa muuten olisi vaikea saada työvoimaa.

4.     Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen hyvin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa, on aidosti mahdollista. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa kaikkien henkilöstöryhmien osalta, ja henkilöstön oikeus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen työuran aikana on turvattava.

Lisäksi tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa ulkomailta. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdytykseen ja kielikoulutukseen.

 

5.     





perjantai 7. tammikuuta 2022

Nyt on kovaa tekstiä aluevaaleista!

 


Nyt on kovaa tekstiä aluevaaleista!

Olen viidettä vuotta Jyväskylä sosiaali- ja terveyslautakunnassa, siis juuri siellä missä tehdään ne päätökset, jotka siirtyvät uudelle aluevaltuustolle. Ilolla voin todeta, että lautakunnassa ei juurikaan politikoida. Joskus ollaan eri mieltä asioista, mutta aina on löydetty yhteinen, kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu asioihin.

Mitä eroja puolueilla on sosiaali- ja terveysasioissa? Sote asiat ovat sellaisia, että niistä on aika vaikea olla erimieltä. Kaikki puolueethan haluavat hyvät palvelut. Kun oikein tarkasti mietitään, niin kyllä niitä eroja alkaa syntymään.

Hyvinvointi on Sosialidemokraattien ydinosaamista. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on turvannut suomalaisille toimivan, turvallisen arjen. Meille keskeistä on palvelut. Se, että jokainen meistä voi luottaa pääsevänsä hoitoon, saavansa apua ja löytävänsä neuvot ja tuen niitä tarvitessaan. SDP:lle palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa on prioriteetti. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. SDP on vahvasti julkisten palveluiden puolusta.

Kokoomus on vahvasti yksityisten palveluiden puolustaja. He haluavat sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisten firmojen tuottamaksi. Kokoomus haluaa päästä käsiksi julkisen sektorin rahoihin ja ottaa niistä osan omaan taskuun. Kokoomus haluaa laskea veroja, mikä tarkoittaa julkisen sektorin köyhtymistä ja sitä kautta palvelujen heikentymistä. Eniten tämä heikennys tulisi koskemaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Matala verotus ja yksityiset palvelut suosivat rikkainta väestönosaa. Tässä on valtava ero demareihin verrattuna.

Keskusta on mielenkiintoinen puolue sosiaali- ja terveys asioissa. Se keikkuu puolelta toiselle vasemmiston ja porvareiden välissä. Epävarmuus on Keskustan politiikassa läsnä. Ei voi tietää haluavatko he tänään yksityistää kotihoidon vai ei. Huomenna voi olla toinen ääni kellossa.

Vihreät ovat vihreitä. Heidän sosiaali- ja terveyspolitiikkansa on lähellä Keskustaa. Ei voi olla varma millä puolella he keikkuvat. Vihreät eivät ole erityisen meritoituneita sote asioissa.

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveyspolitiikasta minulle jäänyt mieleen ainoastaan yksi asia. Kun lautakunnassa on ollut käsittelyssä maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut, he ovat vastustaneet niitä kiivaasti. He eivät halua antaa ulkomailta tulleille mitään terveyspalveluita. Persuilla ei ole mitään annettavaa sote asioihin.

Vasemmisto on lähimpänä demareiden ajatusmaailmaa. Mikä sitten erottaa vasurit ja demarit? Vasemmiston ehdottomuus on ehkä se erottava tekijä. Demarit pystyvät toimimaan kaikkien muiden puolueiden kanssa, kunhan vaan sovitaan asiat. Vasurit ovat vahvasti ideologiansa vankeja.

Sitten on olemassa pienpuolueita, näitä liikenyttejä, rkp, kristillisiä ja mitä näitä nyt onkaan. Näihin puolueisiin ei kannata tuhlata hyvää tekstiä ollenkaan.

Sinä päätät, millaista politiikkaa uudella hyvinvointialueella tehdään. Muista äänestää!

lauantai 1. tammikuuta 2022

Arjen asiantuntijuutta aluevaltuustoon!

Arjen asiantuntijuutta aluevaaleihin

Jussi Maasola

Tammikuussa äänestetään ensimmäistä kertaa aluevaaleissa. Keski-Suomesta valitaan 69 aluevaltuutettua päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ja ensihoito järjestetään.

Uusi hyvinvointialue vastaa 275 000 keskisuomalaisen palveluista. Kyseessä ei ole ihan pikku asia.

Tulevat valtuutetut päättävät mm. missä on lähin terveyskeskus, kuinka nopeasti pääset hoitoon, miten ikäihmiset hoidetaan, missä on lähin palokunta, onko koulukuraattoripalvelut riittävät jne.

HYVINVOINTI ON tärkeintä mitä meillä on. SDP on luonut tähän maahan hyvinvointia jo yli 120 vuotta. Demarit ovat vahvasti tasa-arvoisten julkisten palveluiden kannattajia.

Me haluamme, että jokainen saa tarvittavan hoidon ja hoivan riippumatta rahapussin paksuudesta.

Suurimpina haasteina hyvinvointialueellamme on tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys. Ikäihmisillä on oikeus saada tarpeen mukaisia palveluita asumismuodosta riippumatta.

Ikäihmisten on voitava elää omassa kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin.

Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin on luotava nykyistä enemmän turvallisia, monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia.

Omaishoitajien merkittävää työtä ei pidä unohtaa. Omaishoidon kriteerit on yhdenmukaistettava koko maassa, tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit.

SOSIAALI- JA terveysalaa on kohtaamassa työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi.

Jotta meillä on tulevaisuudessakin riittävä määrä sotealan ammattilaisia, on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin.

Henkilöstön hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää, työolot täytyy saada inhimilliseksi ilman kohtuutonta työkuormaa. Työn johtaminen ja resurssointi täytyy olla kunnossa, jotta alan houkuttelevuus säilyy.

Pidemmällä aikavälillä tarvitaan laajempi tarkastelu sosiaali- ja terveysalan palkkaukseen. Oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimismahdollisuuksia on tarjottava entistä enemmän.

Tuleva aluevaltuuston tehtävä ei tule olemaan helppo, siksi aluevaltuustoon tarvitaan arjen asiantuntijuutta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä tiedän, että aluevaltuustoon ei kannata lähteä jarruttamaan päätöksiä ja mölisemään turhia vaan kehittämään palveluita meidän kaikkien keskisuomalaisten hyväksi.