maanantai 22. elokuuta 2022

Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin


https://demokraatti.fi/sanoista-ei-ole-pitka-matka-tekoihin?fbclid=IwAR3u6LFQANaaeIQMP8voQtHnwG_LilcIW7RxX8IH5vXjORyDKvsUdYuJBzE




Kukaan ei ole voinut välttyä huomaamasta, että kielenkäyttö on koventunut. Huorittelua, uhkaamista, solvaamista ja ihan suoraa veeittuilua on some täynnä. Onko epäasiallisesta käytöksestä tullut hyväksyttävää? Lapsetkin ymmärtävät, että ei saa kiusata, mutta miksei aikuiset ymmärrä?

Törmään työssäni jatkuvasti huonoon käytökseen. Kierrän kouluja puhumassa kiusaamisesta ja kuulen opettajilta sekä koulun henkilökunnalta, kuinka joidenkin oppilaiden käyttäytyminen on röyhkeää, epäkunnioittavaa ja jopa ilkeää muita kohtaan. Kouluissa ollaan todella vaikeiden asioiden kanssa tekemisissä. Mistä nämä tietyt oppilaat ovat saaneet mallin epäasialliseen käytökseen? Siinä on kysymys, johon ei ole olemassa yhtä ja oikeaa vastausta, mutta valitettavan usein malli opitaan kotoa. Onneksi suurin osa lapsista ja nuorista ymmärtää, että ei saa kiusata.

Pääviestini kouluvierailulla on seuraava: Kiusaaminen on helppoa, sen osaa jokainen. Kiusaaminen ei vaadi erityisiä taitoja. Kuka tahansa osaa olla ilkeä ja puhua rumasti toiselle. Mutta se kuka uskaltaa puuttua kiusaamiseen ja kertoa kiusaamisesta aikuisille , se on kova tyyppi, se vaatii todellista rohkeutta.

 

Sama viesti pätee myös meidän aikuisten maailmassa. On helppoa kirjoitella solvauksia nettiin, se ei vaadi erityistä taitoa. Mutta kun pitäisi keskustella asiallisesti, sorrutaan kiusaamiseen. Jos on asioista eri mieltä, niin kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ilmaisemaan mielipiteensä ilman solvausta, kiusaamista ja uhkailua.

 

Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin. Ilkeät sanat ruokkivat tekoja, jotka vaarantavat demokraattisen yhteiskuntamme rauhan. Pienessä mittakaavassa teot jo näkyvät, kakkaa heitetään rauhallisten mielenosoittajien päälle, vähemmistöjen toimintaa häiritään, netissä uhkaillaan ja herkutellaan väkivaltaisilla ajatuksilla.

 

Kyllä minä sallin kaikki mielipiteet, jokainen saa olla ihan mieltä tahansa. Mutta en voi välttyä ajatukselta, että joukossamme elää paljon ihan tavallisia kansalaisia, joiden käytöstavat ovat täysin hukassa. Mieleni valtaa suru, kun ajattelen näiden ihmisten lapsia. Millaisen esimerkin he saavat elämään omasta kodista. Olen ihan oikeasti huolestunut.

keskiviikko 17. elokuuta 2022

Uutinen Jussin töistä!

 https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2022-08-17_nuorten-uusintarikollisuus-voi-vahentya-ankkuritoiminnalla-jyvaskylassakin-hyvia




Moniammatillista ankkuritoimintaa järjestetään valtakunnallisesti ja myös Jyväskylässä. Lupaavien tutkimustulosten perusteella nuorten uusintarikollisuus vaikuttaisi vähenevän toiminnan ansiosta.
Kuva

Jyväskylässä ankkuritoiminta on suunnattu erityisesti alle 15-vuotiaisiin nuoriin. Ankkurityön tiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja erityisnuorisotyöntekijä.

-    Kun rikoksen tehnyt alle 15-vuotias nuori kohdataan Ankkuritiimissä, on se itsessään jo onnistuminen. Nuoren tekemä rikos otetaan vakavasti ja asiaan puututaan voimakkaasti. Poliisin puhuttelu on aina vakava paikka, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Jussi Maasola Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista.  

-    Tarvittaessa nuoren kanssa järjestetään useampi tapaaminen, jossa käydään läpi hänen tilannettaan kokonaisvaltaisemmin. Mietitään vapaa-ajan viettotapoja, kaveripiiriä, päihteiden käyttöä, tulevaisuutta ja niin edelleen. 

Ankkuritiimin psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee nuorten mielenterveys- ja päihdehuolissa nuoren ja hänen perheensä kanssa. Sairaanhoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mm. koulun toimijoiden kanssa.

-    Ankkuritoiminnassa olennaista on nuoren ja perheen kohtaaminen nopeasti heti ensimmäisen tietoon tulleen rikollisen teon jälkeen. Silloin suunnan muuttaminen nuoren elämässä on mutkattominta eikä teoista ennätä tulla kauaskantoisempia seuraamuksia, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Laura Vainio-Pernu poliisisosiaalityöstä ja jatkaa: 

-    Ankkuritiimiläiset kulkevat lyhyemmän tai pidemmän yhteisen matkan nuoren kanssa. Usein riittää jo yksikin tapaaminen, jossa mietitään yhdessä perheen kanssa, onko tarpeen ohjata perhettä palveluissa eteenpäin. Vaikka perheellä ei juuri sillä hetkellä olisi tuen tarvetta, on jokainen ankkuritapaaminen loistava tilaisuus kertoa kaupungin palveluista nuorille ja heidän perheilleen. Parasta olisi, ettei kukaan jäisi turhan pitkään yksin miettimään hankalissa tilanteissa.

Moniammatillinen tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ankkuritoiminnassa tapaamisia järjestetään 1–5 kertaa. Vanhemmat ja huoltajat kutsutaan ensimmäiseen tapaamiseen mukaan. Maksuttomien tapaamisten tarkoituksena on löytää keinoja tai sopivaa tukea nuoren tilanteen parantamiseen. 

Ankkuritoimintaan osallistuneilla pienempi riski uusia rikoksensa vuoden sisällä

Tuoreen tutkimuksen mukaan ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta. Tutkimuksen perusteella ankkuritoiminta vaikuttaa toimivan niiden nuorten kohdalla, joilla on jo taustallaan rikosepäilyjä.  

Rikoskäyttäytyminen kasautuu usein tietyille yksilöille. Näin pieni osa ihmisistä tekee merkittävän osan kaikista rikoksista. Siksi ankkuritoiminnan kohdentaminen kohonneen riskin nuoriin saattaa olla merkittävää rikosten kokonaismäärän kannalta. 

Tutkimuksen toteuttivat Markus Kaakinen, Teemu Vauhkonen, Maiju Tanskanen ja Tommi Hoikkala: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164154/VNTEAS_2022_40.pdf

Ankkuritoiminnalla estetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa

Ankkuritoiminta puuttuu varhaisessa vaiheessa nuoren rikolliseen käyttäytymiseen. Toiminnalla estetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja ohjataan osapuolia tarvittaessa avun ja tuen piiriin.  Ankkuritoiminnasta vastaa valtioneuvoston tasolla sisäministeriö ja työtä ohjaa eri toimijoista koottu Ankkuritoiminnan kehittämisryhmä.