maanantai 3. lokakuuta 2022

Demokraatti.fi Jussin kirjoitus

Jussin viimeisin kirjoitus Demokraatissa! 

https://demokraatti.fi/kun-tarpeeksi-toistetaan-niin-osa-uskoo


Kun tarpeeksi toistetaan, niin osa uskoo

Populismipolitiikassa faktoilla ei ole merkitystä. Riittää kun vaan toistetaan mahdollisimman paljon ja pidetään viesti yksinkertaisena.

Populismipolitiikassa viestin pitää olla yksinkertainen ja sitä pitää toistaa mahdollisimman paljon. Seuratkaapas vaikkapa, kuinka Kokoomus toistaa jatkuvasti holtitonta rahankäyttöä. Ei ole haastattelua, missä puheenjohtaja Orpo ei moittisi hallitusta holtittomaksi rahankäyttäjäksi. Todellisuudessa mikään fakta ei puolla tätä holtittomuutta. Suomen velka on Euroopan vertailussa pienimpiä ja työllisyys on ennätys korkea. 

Persuilla viesti on ollut jo pitkään maahanmuutto. Vuosia he ovat pelotelleet maahanmuutolla ja sen tuomalla kaikella pahalla. Valitettavasti tätä maahanmuuttajien tuomaa pahaa ei ole juurikaan vielä Suomessa ollut. Suurin osa maahanmuuttajista on sopeutunut tänne oikein hyvin. 

Monet mediat ovat sortuneet tähän ”holtiton rahankäyttö” ja ”maahanmuutto pelottelu” propagandaan uutisissa. Kun oppositiojohtaja sanoo jotain, se uutisoidaan kissan kokoisilla kirjaimilla ja vaaditaan hallitukselta ripeitä vastauksia. Kun maahanmuuttaja tekee rikoksen, se uutisoidaan sen isoilla kirjaimilla ja monta kertaa. Tilastot kuitenkin osoittavat, että känniset suomalaismiehet ovat suurin enemmistö rikoksentekijöistä. Etenkin mainosrahoitteiset uutismediat suoltavat tätä propagandaa päivästä toiseen. Tähän on tietysti selityksenä se, että suurin osa isoista medioista on oikeistolaisessa omistuksessa ja johdossa.

Kun tarpeeksi toistetaan, niin osa uskoo. Näin se vaan menee. Populismipolitiikassa faktoilla ei ole merkitystä. Pitäisikö demareidenkin alkaa toistamaan jotain mantraa? Ei pitäisi. Demareiden viesti perustuu faktoihin ja siihen, että kansa on riittävän sivistynyttä erottamaan oikean väärästä. Populismipolitiikka on likaista omanedun ajamista ja siihen ei pidä sortua.  
Kevään eduskuntavaalit ovat jo ovella. On mielenkiintoista nähdä, kuinka populistien viesti puree täällä kylmässä pohjolassa. Ruotsissa ja Italiassa se puri hyvin. Valtaan päässeillä populisteilla on vaan ollut kaikkialla vaikeuksia hallituksessa olon kanssa. Se kun ei olekaan ihan niin yksinkertaista säätää lakeja ja noudattaa perustuslakia. Lakeja ei voi säätää mielivaltaisesti ja musta tuntuu ajatuksella. Huonosti valmisteltuja lakeja nähtiin edellisessä perskeko hallituksessa varsin runsaasti. Nyt korjataan edellisen hallituksen heikosti valmisteltuja lakeja. 



torstai 22. syyskuuta 2022

Asiaa seurakuntavaaleista

Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa. Minä en ole ehdokkaana. Toimin vaaleissa sosialidemokraattien ja sitoutumattomien vaaliyhdyshenkilönä. Pääsin kommentoimaan Keskisuomalaisessa 22.9 vaaleja. 

perjantai 2. syyskuuta 2022

Jussi keskisuomalaisessa

Jyväskylän kaupungin valtuuston kokouksessa ja Kypärämäki - Köhniön asukasillassa Jussi paikalla. 

maanantai 22. elokuuta 2022

Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin


https://demokraatti.fi/sanoista-ei-ole-pitka-matka-tekoihin?fbclid=IwAR3u6LFQANaaeIQMP8voQtHnwG_LilcIW7RxX8IH5vXjORyDKvsUdYuJBzE




Kukaan ei ole voinut välttyä huomaamasta, että kielenkäyttö on koventunut. Huorittelua, uhkaamista, solvaamista ja ihan suoraa veeittuilua on some täynnä. Onko epäasiallisesta käytöksestä tullut hyväksyttävää? Lapsetkin ymmärtävät, että ei saa kiusata, mutta miksei aikuiset ymmärrä?

Törmään työssäni jatkuvasti huonoon käytökseen. Kierrän kouluja puhumassa kiusaamisesta ja kuulen opettajilta sekä koulun henkilökunnalta, kuinka joidenkin oppilaiden käyttäytyminen on röyhkeää, epäkunnioittavaa ja jopa ilkeää muita kohtaan. Kouluissa ollaan todella vaikeiden asioiden kanssa tekemisissä. Mistä nämä tietyt oppilaat ovat saaneet mallin epäasialliseen käytökseen? Siinä on kysymys, johon ei ole olemassa yhtä ja oikeaa vastausta, mutta valitettavan usein malli opitaan kotoa. Onneksi suurin osa lapsista ja nuorista ymmärtää, että ei saa kiusata.

Pääviestini kouluvierailulla on seuraava: Kiusaaminen on helppoa, sen osaa jokainen. Kiusaaminen ei vaadi erityisiä taitoja. Kuka tahansa osaa olla ilkeä ja puhua rumasti toiselle. Mutta se kuka uskaltaa puuttua kiusaamiseen ja kertoa kiusaamisesta aikuisille , se on kova tyyppi, se vaatii todellista rohkeutta.

 

Sama viesti pätee myös meidän aikuisten maailmassa. On helppoa kirjoitella solvauksia nettiin, se ei vaadi erityistä taitoa. Mutta kun pitäisi keskustella asiallisesti, sorrutaan kiusaamiseen. Jos on asioista eri mieltä, niin kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ilmaisemaan mielipiteensä ilman solvausta, kiusaamista ja uhkailua.

 

Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin. Ilkeät sanat ruokkivat tekoja, jotka vaarantavat demokraattisen yhteiskuntamme rauhan. Pienessä mittakaavassa teot jo näkyvät, kakkaa heitetään rauhallisten mielenosoittajien päälle, vähemmistöjen toimintaa häiritään, netissä uhkaillaan ja herkutellaan väkivaltaisilla ajatuksilla.

 

Kyllä minä sallin kaikki mielipiteet, jokainen saa olla ihan mieltä tahansa. Mutta en voi välttyä ajatukselta, että joukossamme elää paljon ihan tavallisia kansalaisia, joiden käytöstavat ovat täysin hukassa. Mieleni valtaa suru, kun ajattelen näiden ihmisten lapsia. Millaisen esimerkin he saavat elämään omasta kodista. Olen ihan oikeasti huolestunut.

keskiviikko 17. elokuuta 2022

Uutinen Jussin töistä!

 https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2022-08-17_nuorten-uusintarikollisuus-voi-vahentya-ankkuritoiminnalla-jyvaskylassakin-hyvia




Moniammatillista ankkuritoimintaa järjestetään valtakunnallisesti ja myös Jyväskylässä. Lupaavien tutkimustulosten perusteella nuorten uusintarikollisuus vaikuttaisi vähenevän toiminnan ansiosta.
Kuva

Jyväskylässä ankkuritoiminta on suunnattu erityisesti alle 15-vuotiaisiin nuoriin. Ankkurityön tiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja erityisnuorisotyöntekijä.

-    Kun rikoksen tehnyt alle 15-vuotias nuori kohdataan Ankkuritiimissä, on se itsessään jo onnistuminen. Nuoren tekemä rikos otetaan vakavasti ja asiaan puututaan voimakkaasti. Poliisin puhuttelu on aina vakava paikka, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Jussi Maasola Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista.  

-    Tarvittaessa nuoren kanssa järjestetään useampi tapaaminen, jossa käydään läpi hänen tilannettaan kokonaisvaltaisemmin. Mietitään vapaa-ajan viettotapoja, kaveripiiriä, päihteiden käyttöä, tulevaisuutta ja niin edelleen. 

Ankkuritiimin psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee nuorten mielenterveys- ja päihdehuolissa nuoren ja hänen perheensä kanssa. Sairaanhoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mm. koulun toimijoiden kanssa.

-    Ankkuritoiminnassa olennaista on nuoren ja perheen kohtaaminen nopeasti heti ensimmäisen tietoon tulleen rikollisen teon jälkeen. Silloin suunnan muuttaminen nuoren elämässä on mutkattominta eikä teoista ennätä tulla kauaskantoisempia seuraamuksia, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Laura Vainio-Pernu poliisisosiaalityöstä ja jatkaa: 

-    Ankkuritiimiläiset kulkevat lyhyemmän tai pidemmän yhteisen matkan nuoren kanssa. Usein riittää jo yksikin tapaaminen, jossa mietitään yhdessä perheen kanssa, onko tarpeen ohjata perhettä palveluissa eteenpäin. Vaikka perheellä ei juuri sillä hetkellä olisi tuen tarvetta, on jokainen ankkuritapaaminen loistava tilaisuus kertoa kaupungin palveluista nuorille ja heidän perheilleen. Parasta olisi, ettei kukaan jäisi turhan pitkään yksin miettimään hankalissa tilanteissa.

Moniammatillinen tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ankkuritoiminnassa tapaamisia järjestetään 1–5 kertaa. Vanhemmat ja huoltajat kutsutaan ensimmäiseen tapaamiseen mukaan. Maksuttomien tapaamisten tarkoituksena on löytää keinoja tai sopivaa tukea nuoren tilanteen parantamiseen. 

Ankkuritoimintaan osallistuneilla pienempi riski uusia rikoksensa vuoden sisällä

Tuoreen tutkimuksen mukaan ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta. Tutkimuksen perusteella ankkuritoiminta vaikuttaa toimivan niiden nuorten kohdalla, joilla on jo taustallaan rikosepäilyjä.  

Rikoskäyttäytyminen kasautuu usein tietyille yksilöille. Näin pieni osa ihmisistä tekee merkittävän osan kaikista rikoksista. Siksi ankkuritoiminnan kohdentaminen kohonneen riskin nuoriin saattaa olla merkittävää rikosten kokonaismäärän kannalta. 

Tutkimuksen toteuttivat Markus Kaakinen, Teemu Vauhkonen, Maiju Tanskanen ja Tommi Hoikkala: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164154/VNTEAS_2022_40.pdf

Ankkuritoiminnalla estetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa

Ankkuritoiminta puuttuu varhaisessa vaiheessa nuoren rikolliseen käyttäytymiseen. Toiminnalla estetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja ohjataan osapuolia tarvittaessa avun ja tuen piiriin.  Ankkuritoiminnasta vastaa valtioneuvoston tasolla sisäministeriö ja työtä ohjaa eri toimijoista koottu Ankkuritoiminnan kehittämisryhmä.

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Jussin puhe kaupunginvaltuustossa 13.6.2022

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat

Asunnottomuuden puolittamisohjelma on hyvä. Viimeinkin asia otetaan kunnolla esille. Asunto ensin – malli on myös hyvä. Omassa asunnossa asuminen mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämisen apua tarvitsevalle paremmin. On selvä, että jos katto puuttuu päänpäältä, kaikkien asioiden hoitaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Keitä asunnottomat ovat? Meillä on edelleen vallalla käsitys, että asunnottomat ovat rantojen miehiä ja likaisia kulkureita. Näin ei ole. Päällepäin asunnottomuus ei näy.

Asunnottomissa on myös nuoria ja nuoria aikuisia, alle 30-vuotiaita. Surullisia tarinoita asunnottomista nuorista minulla riittäisi vaikka millä mitalla, mutta usein kuvio menee seuraavanlaisesti: Nuori saa ensimmäisen oman asunnon, asunnossa alkaa viettää aikaa isompi porukka nuorisoa, bileitä alkaa olemaan päivittäin, tulee varoituksia, paikat alkavat menemään rikki ja vuokra jää maksamatta. Pahimmassa tapauksessa itse asunnon vuokraaja ei pysty asumaan itse asunnossaan, vaan se on vallattu muiden nuorten toimesta. Kohta on maksuhäiriö merkintä plakkarissa ja sitten ollaankin tilanteessa, että uuden asunnon hankkiminen on kohtuuttoman vaikeaa. Tällä hetkellä ainut vuokra-asuntoja maksuhäiriöisille nuorille vuokraava taho taitaa olla Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot. Yksityisiltä markkinoilta saattaa saada asunnon tuurilla.

Onneksi nuorille on tarjolla apua asunnottomuuteen. Ohjaamosta saa asumisneuvontaa ja monet hankkeet pyrkivät auttamaan asunnottomuudesta kärsiviä nuoria. Päihteilevien nuorten asumisyksikkö, riittävän tuen mahdollistava tuettu asuminen ja turvatalo nuorille olisivat erittäin tervetulleita Jyväskylään.

Vielä pitää tehdä lisää työtä, että kenenkään ei tarvitsisi olla ilman asuntoa. Kiitos.


torstai 2. kesäkuuta 2022

Demokraatin mielipidekirjoitus

https://demokraatti.fi/kun-kaikki-on-tehty-taas-vaarin 


Jussin kirjoitus Demokraatissa. 


Meinasin pudota sohvalta, kun eräänä päivänä mainosrahoitteiset uutiset kertoivat, että työllisyysaste on historiallisen korkealla. Ennenkuulumatonta kerta kaikkiaan! Edellisen hallituksen työllisyysluvuista uutisoitiin joka kuukausi pilkun tarkasti, mutta nykyisen hallituksen kanssa on ollut toisin.

Olemme kuulleet kolme vuotta opposition kertomana, että hallitukselta puuttuvat työllisyystoimet ja käytännössä se tarkoittaa keppiä työttömille. Opposition mielestä työllissyysaste ei voi nousta, jos työttömiä ei kuriteta riittävästi. Vai kovat keinot ovat hyviä heidän mielestään. Jos työllisyysaste onkin noussut, se ei voi olla hallituksen ansiota, vaan suhdanteet nyt vaan ovat sellaiset. Sipilän hallituksen aikaan jokainen työtä saanut henkilö oli hallituksen ansioita, mutta nyt hallituksen ansiota ei ole mikään.

Työllisyysaste on noussut, kun kiky purettiin ja alettiin satsaamaan työttömien aktivointiin työllisyyden kuntakokeilun avulla. Työllisiä oli huhtikuussa 113 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 69 000 vähemmän. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut, toki heitä on edelleen paljon.Työmarkkinoilla on siis hyvä meno päällä. Työvoimapulasta kärsitään jo monella palvelualalla ja etenkin hoitoalalla.

En muista nähneeni suuria hehkutuksia uutisissa työllisyysasteen noususta. En myöskään ole nähnyt hallituksen ministereitä tekemässä nyrkkitervehdyksiä toisilleen mairea hymy huulillaan. Ei ole iltapäivälehtien otsikoissa paistatellut pääministeri kertomassa hyviä uutisia.

Ymmärrän, että maailmanpoliittinen tilanne ja koronapandemia laittaa asioita mediassa tärkeysjärjestykseen. On silti tavattoman kummallista, että hallituksen saavutetuista tavoitteista ei kerrota kansalle kuin sivulauseessa. Etsimällä saa etsiä, jos meinaa löytää hyviä uutisia hallituksen toiminnasta.


maanantai 30. toukokuuta 2022

Puheeni Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 30.5.2022


Jussin puhe Jyväskylän kaupungin valtuustossa 30.5.2022. Aiheena tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021. Kommentoin arviointikertomuksen kohtaa koskien Nuorten taloa Jyväskylässä.


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus nostaa aiheellisesti esiin seuraavan kysymyksen:

Miten Nuorten talo -palveluverkoston resurssointi ja kokonaiskoordinointi järjestetään hankkeen päätyttyä? Jyväskylän kaupungin tulee ratkaista resurssien ohjaaminen Nuorten talo -toimintamalliin ESR-hankkeen päätyttyä ja myös yhteistyön tekemisen tapa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän kanssa.

Pidän itsestään selvänä, että hyvin käyntiin lähtenyt Nuorten talo täytyy säilyttää ja budjetista pitää löytyä tarvittavat rahat nuorten talon toiminnan takaamiseksi.

Olen tehnyt 27 vuotta nuorisotyötä Jyväskylässä, joista suurimman osan erityisnuorisotyötä, eniten apua tarvitsevien nuorten parissa. En muista, että koskaan aiemmin tässä kaupungissa olisi ollut apua tarvitseville nuorille niin hyvät palvelut tarjolla, kuin nyt on. Nuorten talo on onnistunut hanke ja se on koonnut useat toimijat saman katon alle. Se on paikka, jossa nuoren ongelmat otetaan tosissaan ja niihin etsitään yhdessä ratkaisua.

Nuorten talon resurssointi ja koordinointi täytyy turvata. Hankkeen päätyttyä täytyy olla olemassa suunnitelma, miten toiminta jatkuu. Nuorten talo-hanke on ollut käynnistysvaihe, jossa on löydetty uusi ja toimiva tapa tehdä työtä nuorten hyväksi. Moni asia tarvitsee varmasti viilausta ja korjaamista, mutta kokonaisuutena nuorten talo on ollut suuri plussa kaupungillemme.

Useat nuorten kanssa työskentelevät tahot, mm. seurakunta ja eri järjestöt ovat kiitelleet nuorten talon palveluita. Itsekin nuorten kohtaamispaikka Bostarilla ja Ankkuri toiminnassa työskentelevänä, voin todeta että, nuorten talo on tuonut valtavasti apua nuorten ohjaamiseen palveluihin piiriin.

Moni nuori elää hetkessä, jos hänelle kerrotaan, että tulepas kahden viikon päästä vastaanotolle, niin se voi olla jo myöhäistä. Nyt on mahdollisuus saada ensikontakti palveluihin heti kun nuori sitä itse haluaa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska nuorten sitoutuminen avun vastaanottamiseen ei ole itsestäänselvyys.

Nuorten talon palveluiden tunnettavuus on kasvanut koko sen olemassaolon ajan. Tunnettavuuden lisääminen vaatii vielä lisää työtä kaikilta nuorten kanssa työskenteleviltä.

Kiitän tarkastuslautakuntaa arviointikertomuksesta ja hyvistä havainnoista sekä kehittämisehdotuksista. Kiitos. 

torstai 26. toukokuuta 2022

Ainolassa tansitaan


Olen ollut mukana työryhmässä suunnittelemassa Jyväskylän Ainolan kesätansseja. Joka sunnuntai tanssitaan huippuartistien tahdissa. Suur-Jyväskylän lehdessä oli mainio juttu Ainolan kesästä. 

perjantai 29. huhtikuuta 2022

Hyvää vappua!

Jussin perjantai vlogi katsottavissa Facebookissa. Aiheena lakko, vappu ja Helevetin6 keikka.
Vlogi löytyy täältä: Vlogi

keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

Jussin kirjoitus Demokraatissa


https://demokraatti.fi/nyt-on-aika


 ”Nyt ei ole aika” on tuttu lause, jota on käytetty niin kauan kuin minä muistan palkankorotuksista puhuttaessa. Milloinkohan se aika sitten oikein on? 

Julkisen puolen työntekijät ovat hätää kärsimässä. Etenkin hoitoalalla on huutava pula tekevistä käsistä. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että sama henkilöstöpula iskee kovasti lähitulevaisuudessa myös opetusalaan. Jos halutaan, että julkisella puolella on tulevaisuudessakin työntekijöitä, heille pitää maksaa parempaa palkkaa.

Kun kysytään kansalaisilta ammattien arvostuksesta, nousee julkisen sektorin ammatit kärkeen. Lääkärit, hoitajat, poliisit, palomiehet ja opettajat keikkuvat listan kärjessä vuodesta toiseen. Vähiten arvostettujen ammattien listalla taas on myyntimiehet, muutosvalmentajat ja somettajat. Lääkäreitä lukuun ottamatta riittävä palkka ja työn arvostus eivät kulje käsi kädessä.

Väitän, että tässä maassa kyllä rahaa riittää palkankorotuksiin, jos vain riittää tahtoa. Nyt on todellakin viimeinen aika laittaa julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden palkka kuntoon. Jos nyt palkkaa ei nosteta reilulla kädellä, ollaan pulassa, ihan oikeasti pahassa pulassa. Vai halutaanko tänne luoda ameriikan malli ja romuttaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta?

Rahasta tämä asia ei ole kiinni, vaikka niin väitetäänkin ja esitetään laskelmia kuinka paljon palkankorotukset maksavat ja väitetään, että ei ole rahaa. Kyllä on! Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja rahaa on, jos sitä vaan halutaan käyttää. Olisiko nyt aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ennen kuin se liian myöhäistä. Mistä sitten rahat? Lopetetaan nyt viimeinkin haitalliset yritystuet, siitä voisi aloittaa.

maanantai 28. helmikuuta 2022

Kirjoitukseni Demokraatissa 28.2.2022

Vielä tulee normipäivä 

 Koronan kanssa on tapeltu ja nyt tapellaan Ukrainassa. Maailman meno tuntuu raskaalta. Kaikesta huolimatta uskon, että vielä joskus tulee normipäivä. Kaksi vuotta olemme kärvistelleet koronan kanssa. Enemmän tai vähemmän on korona vaikuttanut ihan jokaisen arkeen. Hallituksen tekemät korona linjaukset ja rajoitukset ovat olleet paikallaan, vaikka räksyttäjiä riittää. Suomessa on käytetty korona rajoituksia melko maltillisesti verrattuna moniin Euroopan maihin, joten räksytys on ollut aika turhaa. Olemme selviytyneet koronasta taloudellisesti hyvin, sairaanhoitomme on toiminut ja koronakuolemat ovat olleet määrällisesti pieniä, vaikkakin jokainen on liikaa. Koronan kanssa ollaan menossa parempaan suuntaa koko ajan. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on surullisin uutinen sitten toisen maailmansodan. Tuntuu järkyttävältä, että vuonna 2022 ryhdytään sotimaan. Ajatukset ovat syyttömien ukrainalaisten luona. Aina kun joku tarttuu aseeseen, se on myös merkki diplomatian ja kansainvälisen vuoropuhelun epäonnistumisesta. Tarvitaan lisää toistemme kuuntelemista, ymmärtämistä ja kohtaamista. 

 Uutisvirran seuraaminen sodan keskeltä laittaa omat asiat tärkeysjärjestykseen. Niiden rinnalla koronarajoitukset ja muut pikkuasiat tuntuvat melko vähäisiltä ongelmilta. Tilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, niiden tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit jakaa huolesi keskustelemalla läheistesi kanssa. Kuuntele ja keskustele myös perheen pienimpien kanssa. Lapsia ja nuoria kannattaa suojella ahdistavalta uutismateriaalilta. Mikäli ahdistus jatkuu, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä ammattiauttajiin. Avunhakeminen ei ole häpeä. 


Kaikesta kurjuudesta huolimatta, haluan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Pidetään huolta toinen toisistamme. Rauha alkaa jokaisen omasta lähipiiristä. Päässäni soi John Lennonin sanat: All we are saying is give peace a chance. Jussi Maasola Jyväskylä

maanantai 7. helmikuuta 2022

Jussin blogi töistä


Kannabiksen viljely ei ole hyvä asia, eikä kovin kestävä tulevaisuuden unelma.



Laulumikrofoni Veturitallien Konepajassa
Nuorten kohtaamispaikka Bostari tavoittaa 13–29-vuotiaita nuoria Jyväskylän keskustassa Forumin tiloissa. Bostarin työntekijöiden tehtävä on palveluohjaus. Yhdessä nuorten kanssa etsitään tarkoituksen mukaiset palvelut. Nuoria ohjataan moneen eri auttavaan tahoon mm.  ruoka-apu Lyydiaan, Nuorten talon palveluihin ohjaamoon, nuorisovastaanotolle ja J-nappiin. Bostarilla työskentelee kaupungin, seurakunnan, Gradian, Katutason ja nuorisovastaanoton työntekijöitä. Nuoria kuullaan heidän arkensa asioissa ja heidän kanssaan keskustellaan etsien ratkaisua ongelmiin. Keskusteluissa pyritään etsimään nuoren omia vahvuuksia ja suuntaamaan katse tulevaisuuteen.

Bostarilla käytiin taannoin keskustelu tulevaisuuden unelmista nuorten kanssa. Muutama nuori unelmoi räpin tekemisestä ja kannabiksen kasvattamisesta. Tämmöisellä erityisnuorisotyön setämiehellä herää tietenkin tässä vaiheessa huoli. Räpin tekeminen on ihan ookoo, mutta itsensä elättäminen räppäämällä on hyvin epätodennäköistä. Kannabiksen viljely ei ole hyvä asia, eikä kovin kestävä tulevaisuuden unelma. Jokainen meistä unelmoi niistä asioista, joista itse tykkää. Toisilla unelmat ovat realistisempia kuin toisilla. 

Kannabiksen kasvatus on yleistä myös täällä Jyväskylässä. Jyväskylässä sijaitsee jopa kannabiksen kasvattamiseen erikoistunut kauppa, josta saa ostaa ihan laillisesti tarvittavia kasvatusvälineitä. Kannabiksen käyttö on arkipäivää monen nuoren kohdalla. Bostarilla ei juurikaan hätkähdetä, jos polttelu tulee ilmi keskusteluissa. Huoli herää kyllä jokaisen keskustelun kohdalla. 

Työssäni olen kohdannut useammankin nuoren, joka on rakastunut kannabikseen niin kovasti, että se on loppujen lopuksi vienyt kaiken. Pää on täysin jumissa alle kolmekymppisenä, opiskelut ovat jääneet ja elämää hallitsee ainoastaan kannabis. Näiden nuorten kohdalla minussa herää suru. Mitä kaikkea heistäkin olisi voinut tulla, jos kannabis ei olisi saanut heissä valtaa. 

Päihdekokeilut ovat aina kuuluneet nuoruuteen. Onneksi suurimmalla osalla nuorista kannabiksen polttelu jää muutamaan kokeilukertaan. Apua Jyväskylästä löytyy, jos kokee päihteiden käytön hallitsevan liikaa elämää. 

Jussi Maasola
Ankkurin erityisnuorisotyöntekijä


Täältä pääsee katsomaan Jyväskylän nuorisotyön blogin:
Blogi

sunnuntai 30. tammikuuta 2022

JHLdemarien teemat JHL-vaaleissa 2022

 


Vaaliteemat JHL-vaaleissa 2022

JHLdemarit ja sitoutumattomat ovat oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja reilun työelämän puolella.Haluamme edistää JHL:n jäsenten edunvalvontaa sekä vahvistaa JHL:n ja koko ay-liikkeen järjestöllistä ja yhteiskunnallista asemaa. Hyvinvoinnin ammattilaiset ansaitsevat laadukasta ja toimivaa edunvalvontaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Puolustamme julkisia palveluita ja reiluja työehtoja. Haluamme liiton olevan vahva ja ketterä.

Laadukas julkisrahoitteisten palveluiden työ

  1. JHL-alojen kaikki ammattiryhmät ansaitsevat palkankorotukset
  2. Laadukkaat palvelut tarvitsevat toimiakseen monialaisia ammattilaisia
  3. Julkisrahoitteisten palveluiden ammattilaisille on laadittava työhyvinvointiohjelma
  4. Hyvinvointialueiden tehtäviin siirtyville työntekijöille turvataan sama palkka samasta työstä

Vahva ay-liike

  1. Työehtojen heikennykset ja sopimusshoppailu on saatava kuriin
  2. Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat työehtojen perusta jatkossakin
  3. Työntekijöiden riiston estämiseen saatava uusia keinoja ammattiliitoille
  4. Työaikaa on lyhennettävä ilman palkan alentamista

Hyvä työelämä kaikille

  1. Sukupuolten palkkaeroja on poistettava
  2. Laittomat määräaikaiset työsopimukset ja vastentahtoinen 0-tuntityö on saatava vähenemään

 

lauantai 29. tammikuuta 2022

JHL VAALIT 2022

Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Jussin teesit JHL:n vaaleihin

 


Kuka Jussi?

47v. Jyväskyläläinen demari paikallispoliitikko.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä yksilöasiainjaoston jäsen.

Sote alueen varavaltuutettu.

Jyväskylän kaupungin 3. varavaltuutettu.

SDP Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen.

SDP valtuuston varajäsen.

Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin hallituksen jäsen.

Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot, JNP ry:n ja Oy:n hallituksen jäsen.

Erityisnuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminta, Jyväskylän kaupunki.

Kokemusta ay-asioista 10 vuotta. Kasvatuksen- ja nuorisotyön ammattilaiset KNT ry. ex-varapuheenjohtaja, ex-hallituksen jäsen. Ollut Jyväskylän seurakunnassa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutetun tehävissä.

 

JHL:n jäsenmaksun tulee olla hyvinvointialojen ammattiliittojen edullisin

Jäsenmaksun pienuus on yksi merkittävimpiä syitä kuulua liittoon, eikä mihinkään muihin kassoihin. Etenkin uusien jäsenten kohdalla edullinen jäsenmaksu on hyvä houkutin liittyä liittoon.

 

Työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää

Kannatan vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta. Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot, esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai ei.

 

Julkisten palveluiden ulkoistamista hillittävä

On ajatusharha, että ulkoistamalla palveluita saadaan aikaan säästöä ja tehokkuutta. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun. Omalla palveluntuotannolla voidaan tehdä säästöä, koska silloin kukaan ei vedä välistä 5-10% voittoa. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä, etenkin silloin kun tarve on suurin esim. suunterveydenhuollon jonojen purku, kaihileikkaukset.

 

 

JHL edustajiston vaalit!

 Jussi on ehdolla edustajistoon!


tiistai 25. tammikuuta 2022

Analyysi aluevaaleista

Aluevaali analyysi à la Jussi
Vaalien jälkeen on hyvä tehdä pieni analyysi ja tunteiden tuuletus. Ajattelin kirjoittaa vaaleista kolmesta näkökulmasta. Koko maan, puolueen ja henkilökohtaisesta näkökulmasta.

Aluevaalit koko maassa
Harmillisen matalaksi jäi äänestysprosentti. Itse veikkasin ennen vaaleja äänestysprosentiksi 47,7% ja aika lähelle veikkasin, kun äänestysprosentti oli 47,5%. Matala äänestysaktiivisuus näkyy etenkin Kokoomuksen hyvänä vaalituloksena. 
Kokoomuksen äänestäjät ovat varmimpia äänestäjiä aina. Persujen surkea tulos johtuu matalasta prosentista ja siitä, eträ heillä ollut mitään käsitystä koko aluevaaleista.
Olen melkein ilahtunut kepun noususta. Punamulta yhteistyö on aikojen saatossa ollut hedelmällistä ja sille toivon jatkoa minäkin. Kepun menestyksen takasi nimekäs ehdokasjoukko. 

Toisaalta nämä vaalit olivat ehkä kummallisimmat vaalit koskaan. Valtavan nopealla aikataululla toteutetut vaalit. Päätös sotesta kesällä ja vaalit jo tammikuussa. Kuten tiedetään, politiikka on pitkän matkan laji ja nyt osa äänestäjistä ei kerennyt edes lähtöviivalle. Uskon vakaasti, että seuraavissa aluevaaleissa tullaan näkemään suurempi äänestysinnokkuus.

Valehtelisin, jos väittäisin, että ei harmita. Se harmittaa eniten, että ne asiat, jotka ovat meitä jokaista lähellä, ei kiinnosta ihmisiä. Sitten kun äänestetään presidentistä, kaikki ovat kiinnostuneita. Todellisuudessa se kuka on presidenttinä, ei vaikuta meidän arkielämäämme yhtään mitenkään. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa palveluihin, joita meistä ihan jokainen käyttää. Mutta se sitten ei kiinnostanut. Tässä maassa kyllä osataan olla erimieltä ja valittaa kaikesta saamastaan palvelusta, mutta sitten kun olisi ollut aika tehdä asialle jotain, niin …. äää antaa olla… 

Aluevaalit SDP:n näkökulmasta
SDP:n 19.3% kannatukseen pitää olla hyvin tyytyväinen. Äänestystulos kertoo sen, että suurin osa kansalaisista luottaa hallitukseen ja on tyytyväinen, että sote uudistus saatiin vihdoin maalin.
Eikö olekin ihmeellistä, vaikka hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään ja senkin vähäisen minkä on tehnyt, niin sekin on tehty väärin ja silti lähes 60 % (hallituspuolueiden yhteenlaskettu prosentti) kansalaisista antoi hallitukselle äänensä aluevaaleissa? Olemme nyt kuulleet kaksi vuotta kuinka hallitus on sammuttanut väärin koronapalon ja talouskin kehittynyt, mutta sekin on väärin. Median ja opposition hyökkäys hallitusta kohtaan on ollut ennen näkemätöntä. Kyllä, edellistäkin hallitusta kritisoitiin, mutta silloin ihan selkeästi aiheesta (kiky). Nyt kritiikki on ollut pelkkää huutamista, vaikka asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Kaiken tämän mediamyllyn huomioon ottaen, demarit saivat kelpo tuloksen. Sosiaalidemokraattien vahva osaaminen sote asioissa kantoi hyvään vaalitulokseen. 

Keski-Suomessa demarit menestyivät myös hyvin. Keskusta (25,4 %) meni menojaan ykköseksi, mutta kakkospaikka on tukevasti SDP:n (22,0 %). Kolmosena Keski-Suomessa on Kokoomus (15,9 %). Olen myös iloinen, että Jyväskylässä SDP saavutti ykkössijan. Kuntavaaleissa saatu menestys siis jatkuu.
Mielenkiintoinen yksityiskohta Keski-Suomen SDP:n valittujen joukossa on se, että vain 4 valtuutettua on Jyväskylästä ja 16 maakunnista. Ennen vaaleja, pienemmillä paikkakunnilla oli suuri huoli, miten heidän ehdokkaansa pärjäävät ja kuuluko pienten paikkakuntien ääni. Huoli pois, hyvin pärjäsivät ja kyllä kuuluu. Jyväskylässä äänet jakautuivat monen hyvän ehdokkaan kesken ja silloin läpimenijöiden määrä vähentyy. 

Entäs Jussin aluevaalit
Sain suurimman äänimäärän koskaan, 239 ääntä! Otan sen vastaan nöyränä, kiitän ja kumarran. Tulin varavaltuutetuksi ja se on mielestäni oikein hyvä saavutus. Olen iloinen ihan jokaisesta äänestä.

Äänien saaminen on oikeasti vaikea laji. Moni saattaa ajatella: ”Ei tuo nyt kovin iso juttu ole, pari kolmesataa ääntä, pala kakkua, heittämällä tulee mulle ääniä, onhan mulla yli tuhat facekaveria”. Mutta kun ne kaverit ovat ympäri maailmaa ja ei kaikki sinun kaverisi sinua äänestä. Kenenkään ehdokkaan kaveripiiri ei riitä vaaleissa riittävään määrään ääniä. Tervetuloa kokeilemaan, jos kiinnostaa. 

Vaaleissa ei riitä, että olet mukava ja suosittu työssäsi ja vapaa-ajalla. Vaaleissa ei riitä, että tulet hyvin toimeen ihmisten kanssa. Vaaleissa ei riitä, että sinulla on paljon kavereita. Vaaleissa menestyäkseen tarvitaan aikaa, rahaa, tunnettavuutta ja oikeaa asiaakin ripaus. Asiaa mulla riittää, rahaa ja aikaa ei niinkään. Tunnettavuuden kanssa on vähän niin ja näin. Menestyminen vaaleissa vaatii aikaa tehdä vaalityötä. Tiedän ehdokkaita, jotka ovat olleet lomalla tai palkattomalla vapaalla jakaakseen flyereita ja tavatakseen ihmisiä kaduilla. Se on kovaa duunia se. Hatunnosto heille!

Pitää muistaa, että tämä politiikka on minulle edelleen harrastus, toisin kuin monille ehdokkaille se on jo lähes työ. Sain vaalitukea ammattiliitto JHL:llä 1000€. Käytin rahan mm. somemainontaan, lehtimainontaan ja flyereihin. Selkeästi mainonnalla on ollut tehoa, koska äänimääräni nousi. Suuri kiitos JHL:lle valtavasta panostuksesta vaaleihin! 

Mainonnalla vaikutetaan meihin jokaiseen aika paljon, myös vaaleissa. Jos et ole näkyville, ei kukaan sinua äänestä. Jotkut ehdokkaat laittavat useita tuhansia euroja vaaleihin esim. eduskuntavaalien budjetiksi tarvitaan menestyäkseen vähintään 20 000 €. Näissä aluevaaleissa monen menestyneen ehdokkaan budjetti huitelee 3000 €-5000 € välillä. Toki ei kaikilla, jotkut saavat hyvän äänisaaliin ilman rahaa, silloin on kyse tunnettavuudesta. 

Ikävintä vaaleissa oli taas somehäirintä. Poistin päivittäin 2–5 häirikköviestiä mainoksistani. Yhteensä häiriköitä hyökkäsi sivuilleni parikolmekymmentä, en laskenut tarkkaan. Kyseessä on selkeästi organisoitu toiminta, koska monelta eri viestin lähettäjältä tuli samanlaisia häiriöviestejä minulle. Kaikenlaista tekstiä ja meemiä tuli vastaan. Ehkä hauskin häiriöviesti oli, kun joku kertoi, että ei aio äänestää minua, koska olen läskipää. Se toi hörönaurun huulilleni ja laittoi miettimää hieman surullisena, että on meitä kaikenlaisia ihmisiä. 
Vierailtuani vaaliteltoilla muutamia kertoja, joidenkin ihmisten jopa aggressiivinen kielenkäyttö ehdokasta eli minua kohtaan oli uusi kokemus, jollaista en ollut aiemmissa vaaleissa kokenut. Yhden kerran jouduin keskeyttämään keskustelun kertomalla, että meidän ei nyt kannata jatkaa tätä keskustelua, kun te ette kuuntele minua yhtään. En kerennyt sanoa mitään väliin, kun päälleni oksennettiin kaikki paha mitä demarit ovat tehneet ja kuinka sairaa hoitajat eivät noudata ohjeita. Siitähän äänestäjä suuttui ja meni viereiselle teltalle jatkamaan möykkäämistään. Yksi äänestäjä kurvasi pyörällä vierestäni ja huusi minulle: sää oot tyhmä! Minä huusin takaisin: enkä oo!

Jotta vaalit eivät vaan pääse loppumaan, olen ehdolla JHL:län edustajistoon. Uusi edustajisto valitaan vaaleilla, jotka pidetään 7.2.–1.3.2022. Laita päivät muistiin ja anna äänesi kuulua!

Eiköhän tämä analyysi ole tässä. Vielä kerran iso kiitos kaikille äänestäjilleni ja minua vaaleissa auttaneille henkilöille! Olen tavattoman iloinen!

maanantai 24. tammikuuta 2022

239 kertaa kiitos!


No huh huh! 239 x kiitos! Vaalitulos oli minulle mahtava, olen varavaltuutettu uudessa aluevaltuustossa. Olen otettu saamistani äänistä. Kiitän ja kumarran syvään!

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua

Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua


Keski-Suomen alueen 22 kuntaa muodostaa yhden hyvinvointialueen 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Rahoitus hyvinvointialueelle tulee suoraan valtiolta, hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi verotusoikeutta. Käytännössä 1.1.2023 alkaen ansiotuloista maksetaan veroa suoraan valtiolle. Kenenkään verotus ei tule nousemaan, eikä laskemaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on vuodessa noin miljardi euroa.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut kaikille. Palveluita tullaan kehittämään koko Keski-Suomen alueella niin, että hyvinvointi ja terveyserot pienenevät. Uudistuksella on tarkoitus vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.

YKSI merkittävä uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten kasvua. Korostan vielä kerran: hillitä kustannusten kasvua, ei vähentää sote-kuluja.

Sote-palveluiden kulut tulevat kasvamaan, olimme sitten vanhassa sote-mallissa tai uudessa hyvinvointialuemallissa. Tämä johtuu syntyvyyden laskun haasteista ja ikääntyvän kansanosan kasvusta.

Koska ihan jokaisen pitää saada riittävä hoito ja huolenpito, kustannukset tulevat kasvamaan. Uudella hyvinvointialuemallilla on mahdollisuus onnistua kustannusten kasvun hillinnässä. Tästä voisi olla esimerkkinä mm. asiakasystävälliset digipalvelut koko maakunnan alueella, palveluketjujen sujuva kokonaisuus ja palveluiden saaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Uusi hyvinvointialue pystyy myös vastaamaan paremmin ammattitaitoisen työvoiman saantiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteinen rekrytointi on järkevää. Henkilökunnan saatavuuteen voidaan vastata hyvillä työolosuhteilla ja riittävällä palkalla.

ALUEVAALEISSA on tärkeää, että uuteen valtuustoon valitaan sellaiset henkilöt, jotka ovat aidosti valmiita kehittämään yhteistä hyvinvointialuettamme. Valittavat valtuutetut tulevat olemaan äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä he päättävät siitä, miten Keski-Suomen hyvinvointialueen noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen.

Nyt on aika miettiä, halutaanko laittaa yhteiset sote rahat ylikansallisille terveysyrityksille vai hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon.

MINÄ haluan olla kehittämässä omia, kestäviä ja tasapuolista hyvinvointipalveluita. On selvä, että tarvitsemme jatkossakin mm. järjestöjen palveluita, jotta kaikki palvelut pystytään järjestämään.

Tarvitsemme myös yksityisen sektorin terveyspalveluita, mutta päävastuu palveluista tulee olla julkisella puolella. On tärkeää muistaa perusperiaatteet: julkisen puolen tehtävä on järjestää palvelut asukkaille ja yksityisen puolen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja aluevaaliehdokas (sd.).

tiistai 11. tammikuuta 2022

Mistä työvoimaa sotealalle?

 

Kysymys on näiden vaalien ehkä tärkein. Ilman työvoimaa ei ole palveluita. Itse ajattelen asiasta näin:

1.     Työvoimaa saadaan vain, jos ala on riittävän vetovoimainen. Sote alan pitovoima on heikko. Suomessa on 70000 hoitoalan ammattilaista muissa töissä. Pitovoimaa voidaan nostaa muuttamalla määräaikaiset työsopimukset pysyviksi. Etenkin nuorten työntekijöiden kohdalla tämä on merkittävä asia.  

Nythän etenkin yksityiset palveluntuottajat tekevät 0-tunti sopimuksia nuorille työntekijöille. Otetaan innokkaista uusista työntekijöistä ”mehut irti” pienellä palkalla ja sitten ihmetellään miksi työntekijät ovat jo nuorena burnoutissa ja vaihtavat alaa. Sote alojen houkuttelevuutta voidaan lisätä työhyvinvoinnin kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja riittävällä resurssoinnilla.

2.      Hyvinvointialueiden pitää huolehtia työvoiman saatavuudesta muun muassa tarjoamalla oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille.

3.     Työstä pitää saada riittävä palkka. Tarvitaan pitkäntähtäimen palkkaohjelma sote alalle. Tämä on ennen kaikkea työmarkkinaosapuolten tehtävä. Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä. Palkkauksen pitää olla läpinäkyvää ja perusteettomia palkkaeroja ehkäisevää. Palkkamallin pitää kuitenkin olla joustava tavalla, joka mahdollistaa alueellisen työvoimatilanteen huomioimisen ja korkeampien palkkojen maksamisen esimerkiksi alueilla, joissa muuten olisi vaikea saada työvoimaa.

4.     Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn tekeminen hyvin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa, on aidosti mahdollista. Henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa kaikkien henkilöstöryhmien osalta, ja henkilöstön oikeus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen työuran aikana on turvattava.

Lisäksi tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa ulkomailta. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdytykseen ja kielikoulutukseen.

 

5.     





perjantai 7. tammikuuta 2022

Nyt on kovaa tekstiä aluevaaleista!

 


Nyt on kovaa tekstiä aluevaaleista!

Olen viidettä vuotta Jyväskylä sosiaali- ja terveyslautakunnassa, siis juuri siellä missä tehdään ne päätökset, jotka siirtyvät uudelle aluevaltuustolle. Ilolla voin todeta, että lautakunnassa ei juurikaan politikoida. Joskus ollaan eri mieltä asioista, mutta aina on löydetty yhteinen, kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu asioihin.

Mitä eroja puolueilla on sosiaali- ja terveysasioissa? Sote asiat ovat sellaisia, että niistä on aika vaikea olla erimieltä. Kaikki puolueethan haluavat hyvät palvelut. Kun oikein tarkasti mietitään, niin kyllä niitä eroja alkaa syntymään.

Hyvinvointi on Sosialidemokraattien ydinosaamista. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on turvannut suomalaisille toimivan, turvallisen arjen. Meille keskeistä on palvelut. Se, että jokainen meistä voi luottaa pääsevänsä hoitoon, saavansa apua ja löytävänsä neuvot ja tuen niitä tarvitessaan. SDP:lle palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa on prioriteetti. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. SDP on vahvasti julkisten palveluiden puolusta.

Kokoomus on vahvasti yksityisten palveluiden puolustaja. He haluavat sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisten firmojen tuottamaksi. Kokoomus haluaa päästä käsiksi julkisen sektorin rahoihin ja ottaa niistä osan omaan taskuun. Kokoomus haluaa laskea veroja, mikä tarkoittaa julkisen sektorin köyhtymistä ja sitä kautta palvelujen heikentymistä. Eniten tämä heikennys tulisi koskemaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Matala verotus ja yksityiset palvelut suosivat rikkainta väestönosaa. Tässä on valtava ero demareihin verrattuna.

Keskusta on mielenkiintoinen puolue sosiaali- ja terveys asioissa. Se keikkuu puolelta toiselle vasemmiston ja porvareiden välissä. Epävarmuus on Keskustan politiikassa läsnä. Ei voi tietää haluavatko he tänään yksityistää kotihoidon vai ei. Huomenna voi olla toinen ääni kellossa.

Vihreät ovat vihreitä. Heidän sosiaali- ja terveyspolitiikkansa on lähellä Keskustaa. Ei voi olla varma millä puolella he keikkuvat. Vihreät eivät ole erityisen meritoituneita sote asioissa.

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveyspolitiikasta minulle jäänyt mieleen ainoastaan yksi asia. Kun lautakunnassa on ollut käsittelyssä maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut, he ovat vastustaneet niitä kiivaasti. He eivät halua antaa ulkomailta tulleille mitään terveyspalveluita. Persuilla ei ole mitään annettavaa sote asioihin.

Vasemmisto on lähimpänä demareiden ajatusmaailmaa. Mikä sitten erottaa vasurit ja demarit? Vasemmiston ehdottomuus on ehkä se erottava tekijä. Demarit pystyvät toimimaan kaikkien muiden puolueiden kanssa, kunhan vaan sovitaan asiat. Vasurit ovat vahvasti ideologiansa vankeja.

Sitten on olemassa pienpuolueita, näitä liikenyttejä, rkp, kristillisiä ja mitä näitä nyt onkaan. Näihin puolueisiin ei kannata tuhlata hyvää tekstiä ollenkaan.

Sinä päätät, millaista politiikkaa uudella hyvinvointialueella tehdään. Muista äänestää!

lauantai 1. tammikuuta 2022

Arjen asiantuntijuutta aluevaltuustoon!

Arjen asiantuntijuutta aluevaaleihin

Jussi Maasola

Tammikuussa äänestetään ensimmäistä kertaa aluevaaleissa. Keski-Suomesta valitaan 69 aluevaltuutettua päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ja ensihoito järjestetään.

Uusi hyvinvointialue vastaa 275 000 keskisuomalaisen palveluista. Kyseessä ei ole ihan pikku asia.

Tulevat valtuutetut päättävät mm. missä on lähin terveyskeskus, kuinka nopeasti pääset hoitoon, miten ikäihmiset hoidetaan, missä on lähin palokunta, onko koulukuraattoripalvelut riittävät jne.

HYVINVOINTI ON tärkeintä mitä meillä on. SDP on luonut tähän maahan hyvinvointia jo yli 120 vuotta. Demarit ovat vahvasti tasa-arvoisten julkisten palveluiden kannattajia.

Me haluamme, että jokainen saa tarvittavan hoidon ja hoivan riippumatta rahapussin paksuudesta.

Suurimpina haasteina hyvinvointialueellamme on tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys. Ikäihmisillä on oikeus saada tarpeen mukaisia palveluita asumismuodosta riippumatta.

Ikäihmisten on voitava elää omassa kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin.

Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin on luotava nykyistä enemmän turvallisia, monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia.

Omaishoitajien merkittävää työtä ei pidä unohtaa. Omaishoidon kriteerit on yhdenmukaistettava koko maassa, tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit.

SOSIAALI- JA terveysalaa on kohtaamassa työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi.

Jotta meillä on tulevaisuudessakin riittävä määrä sotealan ammattilaisia, on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin.

Henkilöstön hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää, työolot täytyy saada inhimilliseksi ilman kohtuutonta työkuormaa. Työn johtaminen ja resurssointi täytyy olla kunnossa, jotta alan houkuttelevuus säilyy.

Pidemmällä aikavälillä tarvitaan laajempi tarkastelu sosiaali- ja terveysalan palkkaukseen. Oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimismahdollisuuksia on tarjottava entistä enemmän.

Tuleva aluevaltuuston tehtävä ei tule olemaan helppo, siksi aluevaltuustoon tarvitaan arjen asiantuntijuutta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä tiedän, että aluevaltuustoon ei kannata lähteä jarruttamaan päätöksiä ja mölisemään turhia vaan kehittämään palveluita meidän kaikkien keskisuomalaisten hyväksi.