Koronan kanssa on tapeltu ja nyt tapellaan Ukrainassa. Maailman meno tuntuu raskaalta. Kaikesta huolimatta uskon, että vielä joskus tulee normipäivä.
Kaksi vuotta olemme kärvistelleet koronan kanssa. Enemmän tai vähemmän on korona vaikuttanut ihan jokaisen arkeen. Hallituksen tekemät korona linjaukset ja rajoitukset ovat olleet paikallaan, vaikka räksyttäjiä riittää. Suomessa on käytetty korona rajoituksia melko maltillisesti verrattuna moniin Euroopan maihin, joten räksytys on ollut aika turhaa. Olemme selviytyneet koronasta taloudellisesti hyvin, sairaanhoitomme on toiminut ja koronakuolemat ovat olleet määrällisesti pieniä, vaikkakin jokainen on liikaa. Koronan kanssa ollaan menossa parempaan suuntaa koko ajan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on surullisin uutinen sitten toisen maailmansodan. Tuntuu järkyttävältä, että vuonna 2022 ryhdytään sotimaan. Ajatukset ovat syyttömien ukrainalaisten luona. Aina kun joku tarttuu aseeseen, se on myös merkki diplomatian ja kansainvälisen vuoropuhelun epäonnistumisesta. Tarvitaan lisää toistemme kuuntelemista, ymmärtämistä ja kohtaamista.
Uutisvirran seuraaminen sodan keskeltä laittaa omat asiat tärkeysjärjestykseen. Niiden rinnalla koronarajoitukset ja muut pikkuasiat tuntuvat melko vähäisiltä ongelmilta. Tilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, niiden tunteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Voit jakaa huolesi keskustelemalla läheistesi kanssa. Kuuntele ja keskustele myös perheen pienimpien kanssa. Lapsia ja nuoria kannattaa suojella ahdistavalta uutismateriaalilta. Mikäli ahdistus jatkuu, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä ammattiauttajiin. Avunhakeminen ei ole häpeä.
Kaikesta kurjuudesta huolimatta, haluan uskoa parempaan tulevaisuuteen. Pidetään huolta toinen toisistamme. Rauha alkaa jokaisen omasta lähipiiristä. Päässäni soi John Lennonin sanat: All we are saying is give peace a chance. Jussi Maasola Jyväskylä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti