Seuraavia asioita aion puolustaa ja tuoda esille tulevissa
vaaleissa. Jos tulen valituksi valtuustoihin, näiden asioiden puolesta halua
toimia.
Kuntavaalit
- Julkinen sektori on kivijalka! Kunta, joka
tuottaa perus- ja tukipalvelunsa itse ja yhdessä julkisen sektorin toimijoiden
kanssa, omistaa energiayhtiönsä ja vesilaitoksensa sekä tuottaa kuntalaisilleen
edullisia vuokra-asuntoja, säilyttää mahdollisuuden päättää kuntalaistensa
asioista myös silloin, kun olot ympärillä muuttuvat.
- Kunnan elinvoima syntyy erityisesti asukkaiden
hyvinvoinnista, työstä, peruspalveluista ja yhteistyöstä. Yhteisöllisyys,
turvallisuuden tunne ja järjestö- ja yritystoiminta edistävät elinvoimaisuutta.
- Kulttuuripalvelut ovat merkittävä osa
suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että
aktiivinen kulttuurin harrastaminen saa ihmiset kokemaan itsensä terveemmiksi
niin keholtaan kuin mieleltään.
Aluevaalit
- Hyvinvointialue tuottaa palvelut pääosin itse.
Yritykset ja kolmas sektori voivat täydentää palveluita. Palvelujen pitäminen
pääosin julkisen sektorin omissa käsissä on kokonaistaloudellista. Omat
palvelut edistävät myös palveluprosessien pitämistä eheänä. Ulkoistaminen ei
saa olla toimi, jossa hyvinvointialue säästää, yksityiset yritykset saavat
voitot, ja maksajana ovat sekä asiakkaat että työntekijät.
- Julkisen vallan eli kuntien ja
hyvinvointialueiden vastuulla on myös asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen. Tämä vaatii yhteistyötä, jossa huomioidaan vapaaehtoistyötä
tekevät järjestöt eli kolmas sektori.
- Lapset ja nuoret voivat huonosti ja se näkyy
yhteiskunnassa erilaisina ei toivottuina ilmiöinä. Viimeistään nyt on
hyvinvointialueiden päätöksenteossa aika suunnata poliittinen painopiste
nimenomaan lapsiin ja nuoriin. Kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevien
lasten ja nuorten hädällä ei tehdä bisnestä. Hyvinvointialueilla tulee satsata
mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä muihin lasten, nuorten ja perheiden
ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin. Näin ehkäistään
raskaampien ja kalliimpien lastensuojelun asiakkuuksien syntymistä.
LUOTTAMUSTOIMET
Jyväskylän seurakunta, SVTL:n luottamusmies 2007 -2009
Jyväskylän seurakunta, JUKO:n luottamusmies 2010-13.12.2011
Jyväskylän seurakunta, työsuojeluvaravaltuutettu 1.1.–31.10.2010
Kirkon nuorisotyöntekijät ry, hallituksen varajäsen 14.1.–30.9.2010
Jyväskylän seurakunta, työsuojeluvaltuutettu 1.11.2010 - 31.10.2011
Nuorten Keskus Palveluoperaatio Saappaan neuvottelukunnan varajäsen 2012
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden liitto, hallituksen jäsen 1.10.2013–30.9.2016
Kirkon nuorisotyöntekijöiden liitto, työvaliokunnan jäsen 2013–2015
Jyväskylän Saappaan tuki ry hallituksen jäsen 2014->
Palveluoperaatio Saapas, neuvottelukunnan jäsen, Nuorten keskus, 2013-2016
Jyväskylän seurakunta, varatyösuojeluvaltuutettu 2013–2014
Jyväskylän seurakunta varaluottamusmies 2016-2018
Kirkon nuorisotyöntekijöiden liitto KNT, hallituksen jäsen 1.10.2016-31.12.2017
Nuori kirkko ry, Saappaan neuvottelukunnan jäsen 2017-2020
KTY SDP Kypärämäen työväenyhdistyksen hallituksen varajäsen 2017-2020
JUKO Kirkon neuvottelukunta, KNT:n varajäsen 2017-2020
Jyväskylän Sos.Dem kunnallisjärjestö ry, Kunnallistoimikunnan jäsen 2017-2021
Jyväskylän kaupunki, varavaltuutettu 2017-2021
Jyväskylän kaupunki, perusturvalautakunnan jäsen 15.6.2017-5.8.2021
Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot JNP Oy ja ry, hallituksen jäsen 31.11.2018->
Kasvatuksen- ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry, varapuheenjohtaja 7.1.2019-30.11.2020
Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry, hallituksen jäsen 7.1.2019-31.11.2020
Kirkon nuorisotyön koulutuksen seurantaryhmä, kirkkohallitus, 2019-2020
SDP puoluevaltuusto, Keski-Suomen varajäsen 2020-2023
KTY SDP Kypärämäen työväenyhdistyksen hallituksen jäsen 2020 ->
Jyväskylän Sos.Dem kunnallisjärjestö ry, Kunnallistoimikunnan jäsen 2021 ->
Jyväskylän kaupunki, valtuusto, varavaltuutettu 6.8.2021 - 31.5.2025
Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen 6.8.2021 - 31.12.2023
Jyväskylän kaupunki, yksilöasiainjaoston jäsen 12.8.2021-31.12.2022
Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti, hallituksen jäsen 2022->
Jyväskylän kaupunki, hyvinvointitoiminkunnan jäsen 1.1.2023 - 31.5.2025
Jyväskylän kaupunki, joukkoliikennelautakunnan jäsen 1.8.2023 - 31.5.2025
SDP puoluevaltuusto, puoluevaltuutettu, 2023-2026
TYÖKOKEMUS
Lehtisaari, Jyväskylän seurakunta, kesätyö 1.6.-31.6.1991
Joensuun seurakunta, kesätyöntekijä 1.6.-31.8.1993
Alavan seurakunta Kuopio, kesätyöntekijä 1.6.-31.10.1994
Siviilipalvelus, Jyväskylän kaupunki seurakunta, 1.8.1995-31.8.1996
JKL SRK Nuorisotyönohjaaja vs. 1.9.1996–6.7.2001
JKL SRK Nuorisotyönohjaaja 7.7.2001–8.6.2003
JKL SRK Nuorisotyönohjaaja / Erityisnuorisotyö 9.6.2003- 12.12.2011
JKL SRK Nuorisotyön työalasihteeri vs. 13.12.2011- 28.2.2013
JKL SRK Nuorisotyönohjaaja / Erityisnuorisotyö 1.3.2013–31.12.2013
JKL SRK Nuorisotyön työalasihteeri vs. 1.1.2014- 31.12.2014
JKL SRK Nuorisotyönohjaaja / Erityisnuorisotyö 1.1.2015-14.2.2020
Jyväskylän kaupunki / erityisnuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminta 15.2.2020->
KOULUTUS
Sisälähetysseuran opisto, Kirkon nuorisotyön opintolinja 1.8.1991 19.5.1995
Erityisnuorisotyön koulutus, Kirkkohallitus KKN / kirkon koulutuskeskus, 2003–2005
JAO Jyväskylä, Päihdetyön ammattitutkinto 2006-2007
Luottamusmieskoulutuksia 2007-2011
Seurakuntien työsuojelun peruskurssi, Työturvallisuuskeskus TTK, 2010
Sielunhoito varhaisnuoriso-, rippikoulu- ja nuorisotyössä koulutus, DIAK etelä, Helsinki, Kevät 2010
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat
Melkoinen vääntö on käyty vuoden 2025 talousarviosta.
Sellaista se on, kun on rahat tiukalla. Olemme päätymässä kohtuulliseen
talousarvio ratkaisuun, vaikka koville se on ottanut.
Nostimme veroprosenttia 0,1 %, sillä ajatuksella, että
palvelut turvataan kaupunkilaisille. Nyt tästä rahasta, joka on siis n. 3
miljoonaa, ollaan laittamassa 1,8 miljoonaa euroa alijäämän pienentämiseen.
Hyvähän se on myös lyhentää alijäämää, eipä siinä mitään. Jyväskylän lainakanta
per asukas ei kuitenkaan ole alkuunkaan suurimmasta päästä tässä maassa, joten
harmittaahan se, että palvelut nyt kärsivät tämän alijäämän lyhentämisen takia.
Henkilökohtaisesti minua surettaa, että emme vieläkään näe riittävästi
ennaltaehkäisevän työn merkitystä taloudellisesta näkökulmasta.
Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2
miljoonaa euroa. Meno syntyy erilaisista palvelukustannuksista, tuista ja
saamatta jääneistä verotuloista. Nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä ja
keinotkin tiedetään. Tästä tiedosta huolimatta, emme ole valmiita satsaamaan
kasvun ja oppimisen palveluihin riittävästi. 1,4 miljoonan lisäys sivistyksen määrärahoihin
on ihan hyvä, mutta vertailussa muihin kaupunkeihin Jyväskylässä kasvun ja
oppimisen työala hoidetaan edelleen todella halvalla ja valitettavasti se näkyy
konkreettisesti mm. koulutyössä.
Nuorten taidetyöpaja on toimiva esimerkki syrjäytymisen
ehkäisystä. Nyt olemme tekemässä heikon päätöksen nuorten taidetyöpajan Mataran
tilojen suhteen. On selvää, että tilojen hajauttaminen ympärikaupunkia ei
edistä nuorten hyvinvointia. Ei olisi kannattanut lähteä rikkomaan hyvin
toimivaa taidetyöpajaa. Nyt tilalle tarjotut tilat Veturitalleilta ja kenties Voionmaan
koululta, eivät välttämättä ole pysyviä nekään.
On selvää, että vuokratiloista kannattaa luopua ja siirtyä kaupungin
omiin tiloihin, mutta se olisi pitänyt tehdä harkiten ja suunnitelmallisesti. Toki
tässä on 6 kuukautta aikaa laittaa taidetyöpajan asiat kuntoon ja toivon, että
mahdollisimman vähin vaurioin selvitään muutoksesta.
Tämän talousarvion kanssa mennään nyt, mutta muistutan että ensi
keväänä valittavalla uudella valtuustolla on edessään samat keskustelut ja
haasteet mm. kyläkoulujen, kirjastojen, taidetyöpajan, lähitalojen ja vaparin
ja monen muunkin asian kanssa.
Kiitän viranhaltioita, kaupunginjohtajaa ja
luottamushenkilöitä talousarvion laadinnasta. Katse eteenpäin. Kiitos.
