Vatsa ja talous on kuralla
Suuresti arvostamani Uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoittaa 29.10.2020 blogissaan: Ihan periaatteellisella tasolla en ole koskaan ymmärtänyt mantraa, jonka mukaan ulkoistaminen tulee edullisemmaksi kuin julkisen sektorin oma tuotanto. Miten kannattamattomaksi ja tuottamattomaksi moitittu julkisen sektorin toiminta muuttuu kannattavaksi ja tuottavaksi, kun se ulkoistetaan yksityiselle sektorille, mutta maksajana on edelleen julkinen sektori?
Vastaus kysymykseen on: ei mitenkään. Kyse on harhautuksesta, jolla meitä on viety jo vuosia. Kuntien talous on lähestulkoon yhtä kuralla kuin meikäläisen maha. Mistä tämä johtuu? Minun kohdallani epäterveellisestä ruokavaliosta ja kuntien kohdalla verotulojen vähyydestä. Minä pystyn korjaamaan ruokavaliotani helposti ja vatsa alkaa toimimaan normaalisti. Kunnat taas eivät pysty tekemään yhtä nopeita korjausliikkeitä, vaan asioiden oikeille raiteille saattaminen on pitempi prosessi.
Verotulojen vähyys on siis kuntien suurin ongelma. Jyväskylän kohdalla etenkin, koska kaupunkimme väestörakenne on nuori ja opiskelijoita, jotka eivät vielä maksa suuria veroja, on paljon. Paljon on myös palveluita ulkoistettu ja näin niistä saatavat verotulot jakaantuvat ympäri maata. Toisin sanoen kunnan rahat karkaavat pois. Tilanne Jyväskylässä ei siis ole helppo. Uudet kuntavaaleilla valitut valtuutetut joutuvat tekemään tulevaisuudessa lähinnä ikäviä päätöksiä, koska ei ole mistä jakaa. Ei siis ole suuri ihme, että kunnallispolitiikka ei ole kovin suosiossa.
Vaikka miten väitätte, että ulkoistaminen parantaa palveluita ja on kustannustehokasta, uskallan olla eri mieltä. Ajatus, että julkinen sektori ei kehitä työtä, ei uudistu, ei pysty kustannustehokkaaseen työhön yms. on ihan hevonhuttua. Tämä on vain mantra, joka meille on uskoteltu. Tähän on alettu uskomaan myös kunnissa ja niiden päätäntäelimissä. En kiistä, etteikö monet yksityisen puolen palvelut ole hoidettu hyvin. Kyllä on ja siitä pitää julkisen sektorin ottaa myös opiksi. Näin myös tapahtuu jatkuvasti.
Hyvä esimerkki Jyväskylästä on kaupungin oman Hovilan nuorisokodin perustaminen 2012. Se on ollut selkeästi edullisempi vaihtoehto kuin lastensuojelun ostopalvelut. Omien yksiköiden perustaminen tuo siis säästöä kaupungille. Kaupungin sairaalassa Kyllössä on tehostettu työtä lean-menetelmällä ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Alkukustannukset uusien yksiköiden ja palvelujen perustamisessa ovat usein kalliita, mutta asiat pitää pystyä näkemään pitkällä perspektiivillä, koska nopeita talouden tasapainotuskeinoja ei ole olemassa. Vatsan saa kuntoon melko nopeasti, mutta kuntien taloutta ei.
Jussi Maasola
varavaltuutettu, sd.
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Jyväskylä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti