maanantai 3. lokakuuta 2022
Demokraatti.fi Jussin kirjoitus
torstai 22. syyskuuta 2022
Asiaa seurakuntavaaleista
perjantai 2. syyskuuta 2022
maanantai 22. elokuuta 2022
Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin
Kukaan ei ole voinut välttyä huomaamasta, että kielenkäyttö on koventunut. Huorittelua, uhkaamista, solvaamista ja ihan suoraa veeittuilua on some täynnä. Onko epäasiallisesta käytöksestä tullut hyväksyttävää? Lapsetkin ymmärtävät, että ei saa kiusata, mutta miksei aikuiset ymmärrä?
Törmään työssäni jatkuvasti huonoon käytökseen. Kierrän kouluja puhumassa kiusaamisesta ja kuulen opettajilta sekä koulun henkilökunnalta, kuinka joidenkin oppilaiden käyttäytyminen on röyhkeää, epäkunnioittavaa ja jopa ilkeää muita kohtaan. Kouluissa ollaan todella vaikeiden asioiden kanssa tekemisissä. Mistä nämä tietyt oppilaat ovat saaneet mallin epäasialliseen käytökseen? Siinä on kysymys, johon ei ole olemassa yhtä ja oikeaa vastausta, mutta valitettavan usein malli opitaan kotoa. Onneksi suurin osa lapsista ja nuorista ymmärtää, että ei saa kiusata.
Pääviestini kouluvierailulla on seuraava: Kiusaaminen on helppoa, sen osaa jokainen. Kiusaaminen ei vaadi erityisiä taitoja. Kuka tahansa osaa olla ilkeä ja puhua rumasti toiselle. Mutta se kuka uskaltaa puuttua kiusaamiseen ja kertoa kiusaamisesta aikuisille , se on kova tyyppi, se vaatii todellista rohkeutta.
Sama viesti pätee myös meidän aikuisten maailmassa. On helppoa kirjoitella solvauksia nettiin, se ei vaadi erityistä taitoa. Mutta kun pitäisi keskustella asiallisesti, sorrutaan kiusaamiseen. Jos on asioista eri mieltä, niin kyllä aikuisen ihmisen pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ilmaisemaan mielipiteensä ilman solvausta, kiusaamista ja uhkailua.
Sanoista ei ole pitkä matka tekoihin. Ilkeät sanat ruokkivat tekoja, jotka vaarantavat demokraattisen yhteiskuntamme rauhan. Pienessä mittakaavassa teot jo näkyvät, kakkaa heitetään rauhallisten mielenosoittajien päälle, vähemmistöjen toimintaa häiritään, netissä uhkaillaan ja herkutellaan väkivaltaisilla ajatuksilla.
Kyllä minä sallin kaikki mielipiteet, jokainen saa olla ihan mieltä tahansa. Mutta en voi välttyä ajatukselta, että joukossamme elää paljon ihan tavallisia kansalaisia, joiden käytöstavat ovat täysin hukassa. Mieleni valtaa suru, kun ajattelen näiden ihmisten lapsia. Millaisen esimerkin he saavat elämään omasta kodista. Olen ihan oikeasti huolestunut.
keskiviikko 17. elokuuta 2022
Uutinen Jussin töistä!
Nuorten uusintarikollisuus voi vähentyä ankkuritoiminnalla – Jyväskylässäkin hyviä kokemuksia
Jyväskylässä ankkuritoiminta on suunnattu erityisesti alle 15-vuotiaisiin nuoriin. Ankkurityön tiimiin kuuluvat poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja erityisnuorisotyöntekijä.
- Kun rikoksen tehnyt alle 15-vuotias nuori kohdataan Ankkuritiimissä, on se itsessään jo onnistuminen. Nuoren tekemä rikos otetaan vakavasti ja asiaan puututaan voimakkaasti. Poliisin puhuttelu on aina vakava paikka, kertoo erityisnuorisotyöntekijä Jussi Maasola Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluista.
- Tarvittaessa nuoren kanssa järjestetään useampi tapaaminen, jossa käydään läpi hänen tilannettaan kokonaisvaltaisemmin. Mietitään vapaa-ajan viettotapoja, kaveripiiriä, päihteiden käyttöä, tulevaisuutta ja niin edelleen.
Ankkuritiimin psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee nuorten mielenterveys- ja päihdehuolissa nuoren ja hänen perheensä kanssa. Sairaanhoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mm. koulun toimijoiden kanssa.
- Ankkuritoiminnassa olennaista on nuoren ja perheen kohtaaminen nopeasti heti ensimmäisen tietoon tulleen rikollisen teon jälkeen. Silloin suunnan muuttaminen nuoren elämässä on mutkattominta eikä teoista ennätä tulla kauaskantoisempia seuraamuksia, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Laura Vainio-Pernu poliisisosiaalityöstä ja jatkaa:
- Ankkuritiimiläiset kulkevat lyhyemmän tai pidemmän yhteisen matkan nuoren kanssa. Usein riittää jo yksikin tapaaminen, jossa mietitään yhdessä perheen kanssa, onko tarpeen ohjata perhettä palveluissa eteenpäin. Vaikka perheellä ei juuri sillä hetkellä olisi tuen tarvetta, on jokainen ankkuritapaaminen loistava tilaisuus kertoa kaupungin palveluista nuorille ja heidän perheilleen. Parasta olisi, ettei kukaan jäisi turhan pitkään yksin miettimään hankalissa tilanteissa.
Moniammatillinen tiimi tapaa nuoren ja hänen perheensä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ankkuritoiminnassa tapaamisia järjestetään 1–5 kertaa. Vanhemmat ja huoltajat kutsutaan ensimmäiseen tapaamiseen mukaan. Maksuttomien tapaamisten tarkoituksena on löytää keinoja tai sopivaa tukea nuoren tilanteen parantamiseen.
Ankkuritoimintaan osallistuneilla pienempi riski uusia rikoksensa vuoden sisällä
Tuoreen tutkimuksen mukaan ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta. Tutkimuksen perusteella ankkuritoiminta vaikuttaa toimivan niiden nuorten kohdalla, joilla on jo taustallaan rikosepäilyjä.
Rikoskäyttäytyminen kasautuu usein tietyille yksilöille. Näin pieni osa ihmisistä tekee merkittävän osan kaikista rikoksista. Siksi ankkuritoiminnan kohdentaminen kohonneen riskin nuoriin saattaa olla merkittävää rikosten kokonaismäärän kannalta.
Tutkimuksen toteuttivat Markus Kaakinen, Teemu Vauhkonen, Maiju Tanskanen ja Tommi Hoikkala: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164154/VNTEAS_2022_40.pdf
Ankkuritoiminnalla estetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa
Ankkuritoiminta puuttuu varhaisessa vaiheessa nuoren rikolliseen käyttäytymiseen. Toiminnalla estetään myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja ohjataan osapuolia tarvittaessa avun ja tuen piiriin. Ankkuritoiminnasta vastaa valtioneuvoston tasolla sisäministeriö ja työtä ohjaa eri toimijoista koottu Ankkuritoiminnan kehittämisryhmä.
tiistai 2. elokuuta 2022
maanantai 13. kesäkuuta 2022
Jussin puhe kaupunginvaltuustossa 13.6.2022
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat
Asunnottomuuden puolittamisohjelma on hyvä. Viimeinkin asia
otetaan kunnolla esille. Asunto ensin – malli on myös hyvä. Omassa asunnossa
asuminen mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämisen apua
tarvitsevalle paremmin. On selvä, että jos katto puuttuu päänpäältä, kaikkien
asioiden hoitaminen on äärimmäisen vaikeaa.
Keitä asunnottomat ovat? Meillä on edelleen vallalla
käsitys, että asunnottomat ovat rantojen miehiä ja likaisia kulkureita. Näin ei
ole. Päällepäin asunnottomuus ei näy.
Asunnottomissa on myös nuoria ja nuoria aikuisia, alle 30-vuotiaita.
Surullisia tarinoita asunnottomista nuorista minulla riittäisi vaikka millä mitalla,
mutta usein kuvio menee seuraavanlaisesti: Nuori saa ensimmäisen oman asunnon,
asunnossa alkaa viettää aikaa isompi porukka nuorisoa, bileitä alkaa olemaan
päivittäin, tulee varoituksia, paikat alkavat menemään rikki ja vuokra jää
maksamatta. Pahimmassa tapauksessa itse asunnon vuokraaja ei pysty asumaan itse
asunnossaan, vaan se on vallattu muiden nuorten toimesta. Kohta on maksuhäiriö
merkintä plakkarissa ja sitten ollaankin tilanteessa, että uuden asunnon
hankkiminen on kohtuuttoman vaikeaa. Tällä hetkellä ainut vuokra-asuntoja
maksuhäiriöisille nuorille vuokraava taho taitaa olla Jyväskylän nuoriso- ja
palveluasunnot. Yksityisiltä markkinoilta saattaa saada asunnon tuurilla.
Onneksi nuorille on tarjolla apua asunnottomuuteen. Ohjaamosta
saa asumisneuvontaa ja monet hankkeet pyrkivät auttamaan asunnottomuudesta
kärsiviä nuoria. Päihteilevien nuorten asumisyksikkö, riittävän tuen
mahdollistava tuettu asuminen ja turvatalo nuorille olisivat erittäin tervetulleita
Jyväskylään.
Vielä pitää tehdä lisää työtä, että kenenkään ei tarvitsisi olla ilman asuntoa. Kiitos.
torstai 2. kesäkuuta 2022
Demokraatin mielipidekirjoitus
https://demokraatti.fi/kun-kaikki-on-tehty-taas-vaarin
Jussin kirjoitus Demokraatissa.
Olemme kuulleet kolme vuotta opposition kertomana, että hallitukselta puuttuvat työllisyystoimet ja käytännössä se tarkoittaa keppiä työttömille. Opposition mielestä työllissyysaste ei voi nousta, jos työttömiä ei kuriteta riittävästi. Vai kovat keinot ovat hyviä heidän mielestään. Jos työllisyysaste onkin noussut, se ei voi olla hallituksen ansiota, vaan suhdanteet nyt vaan ovat sellaiset. Sipilän hallituksen aikaan jokainen työtä saanut henkilö oli hallituksen ansioita, mutta nyt hallituksen ansiota ei ole mikään.
Työllisyysaste on noussut, kun kiky purettiin ja alettiin satsaamaan työttömien aktivointiin työllisyyden kuntakokeilun avulla. Työllisiä oli huhtikuussa 113 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 69 000 vähemmän. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut, toki heitä on edelleen paljon.Työmarkkinoilla on siis hyvä meno päällä. Työvoimapulasta kärsitään jo monella palvelualalla ja etenkin hoitoalalla.
En muista nähneeni suuria hehkutuksia uutisissa työllisyysasteen noususta. En myöskään ole nähnyt hallituksen ministereitä tekemässä nyrkkitervehdyksiä toisilleen mairea hymy huulillaan. Ei ole iltapäivälehtien otsikoissa paistatellut pääministeri kertomassa hyviä uutisia.
Ymmärrän, että maailmanpoliittinen tilanne ja koronapandemia laittaa asioita mediassa tärkeysjärjestykseen. On silti tavattoman kummallista, että hallituksen saavutetuista tavoitteista ei kerrota kansalle kuin sivulauseessa. Etsimällä saa etsiä, jos meinaa löytää hyviä uutisia hallituksen toiminnasta.
keskiviikko 1. kesäkuuta 2022
maanantai 30. toukokuuta 2022
Puheeni Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 30.5.2022
Jussin puhe Jyväskylän kaupungin valtuustossa 30.5.2022. Aiheena tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2021. Kommentoin arviointikertomuksen kohtaa koskien Nuorten taloa Jyväskylässä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolijat.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus nostaa aiheellisesti
esiin seuraavan kysymyksen:
Miten Nuorten talo -palveluverkoston resurssointi ja
kokonaiskoordinointi järjestetään hankkeen päätyttyä? Jyväskylän kaupungin
tulee ratkaista resurssien ohjaaminen Nuorten talo -toimintamalliin
ESR-hankkeen päätyttyä ja myös yhteistyön tekemisen tapa hyvinvointialueen
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjän kanssa.
Pidän itsestään selvänä, että hyvin käyntiin lähtenyt
Nuorten talo täytyy säilyttää ja budjetista pitää löytyä tarvittavat rahat
nuorten talon toiminnan takaamiseksi.
Olen tehnyt 27 vuotta nuorisotyötä Jyväskylässä, joista
suurimman osan erityisnuorisotyötä, eniten apua tarvitsevien nuorten parissa.
En muista, että koskaan aiemmin tässä kaupungissa olisi ollut apua
tarvitseville nuorille niin hyvät palvelut tarjolla, kuin nyt on. Nuorten talo
on onnistunut hanke ja se on koonnut useat toimijat saman katon alle. Se on
paikka, jossa nuoren ongelmat otetaan tosissaan ja niihin etsitään yhdessä
ratkaisua.
Nuorten talon resurssointi ja koordinointi täytyy turvata.
Hankkeen päätyttyä täytyy olla olemassa suunnitelma, miten toiminta jatkuu. Nuorten
talo-hanke on ollut käynnistysvaihe, jossa on löydetty uusi ja toimiva tapa
tehdä työtä nuorten hyväksi. Moni asia tarvitsee varmasti viilausta ja
korjaamista, mutta kokonaisuutena nuorten talo on ollut suuri plussa
kaupungillemme.
Useat nuorten kanssa työskentelevät tahot, mm. seurakunta ja
eri järjestöt ovat kiitelleet nuorten talon palveluita. Itsekin nuorten
kohtaamispaikka Bostarilla ja Ankkuri toiminnassa työskentelevänä, voin todeta
että, nuorten talo on tuonut valtavasti apua nuorten ohjaamiseen palveluihin
piiriin.
Moni nuori elää hetkessä, jos hänelle kerrotaan, että tulepas
kahden viikon päästä vastaanotolle, niin se voi olla jo myöhäistä. Nyt on
mahdollisuus saada ensikontakti palveluihin heti kun nuori sitä itse haluaa.
Tämä on äärimmäisen tärkeää, koska nuorten sitoutuminen avun vastaanottamiseen
ei ole itsestäänselvyys.
Nuorten talon palveluiden tunnettavuus on kasvanut koko sen
olemassaolon ajan. Tunnettavuuden lisääminen vaatii vielä lisää työtä kaikilta
nuorten kanssa työskenteleviltä.
torstai 26. toukokuuta 2022
Ainolassa tansitaan
Olen ollut mukana työryhmässä suunnittelemassa Jyväskylän Ainolan kesätansseja. Joka sunnuntai tanssitaan huippuartistien tahdissa. Suur-Jyväskylän lehdessä oli mainio juttu Ainolan kesästä.
perjantai 29. huhtikuuta 2022
Hyvää vappua!
keskiviikko 13. huhtikuuta 2022
Jussin kirjoitus Demokraatissa
https://demokraatti.fi/nyt-on-aika
”Nyt ei ole aika” on tuttu lause, jota on käytetty niin kauan kuin minä muistan palkankorotuksista puhuttaessa. Milloinkohan se aika sitten oikein on?
Julkisen puolen työntekijät ovat hätää kärsimässä. Etenkin hoitoalalla on huutava pula tekevistä käsistä. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, että sama henkilöstöpula iskee kovasti lähitulevaisuudessa myös opetusalaan. Jos halutaan, että julkisella puolella on tulevaisuudessakin työntekijöitä, heille pitää maksaa parempaa palkkaa.
Kun kysytään kansalaisilta ammattien arvostuksesta, nousee julkisen sektorin ammatit kärkeen. Lääkärit, hoitajat, poliisit, palomiehet ja opettajat keikkuvat listan kärjessä vuodesta toiseen. Vähiten arvostettujen ammattien listalla taas on myyntimiehet, muutosvalmentajat ja somettajat. Lääkäreitä lukuun ottamatta riittävä palkka ja työn arvostus eivät kulje käsi kädessä.
Väitän, että tässä maassa kyllä rahaa riittää palkankorotuksiin, jos vain riittää tahtoa. Nyt on todellakin viimeinen aika laittaa julkisen sektorin pienipalkkaisten työntekijöiden palkka kuntoon. Jos nyt palkkaa ei nosteta reilulla kädellä, ollaan pulassa, ihan oikeasti pahassa pulassa. Vai halutaanko tänne luoda ameriikan malli ja romuttaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta?
Rahasta tämä asia ei ole kiinni, vaikka niin väitetäänkin ja esitetään laskelmia kuinka paljon palkankorotukset maksavat ja väitetään, että ei ole rahaa. Kyllä on! Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja rahaa on, jos sitä vaan halutaan käyttää. Olisiko nyt aika laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ennen kuin se liian myöhäistä. Mistä sitten rahat? Lopetetaan nyt viimeinkin haitalliset yritystuet, siitä voisi aloittaa.
maanantai 28. helmikuuta 2022
Kirjoitukseni Demokraatissa 28.2.2022
lauantai 12. helmikuuta 2022
tiistai 8. helmikuuta 2022
maanantai 7. helmikuuta 2022
Jussin blogi töistä
Unelmana räppärin ura ja kannabiksen kasvatus

Bostarilla käytiin taannoin keskustelu tulevaisuuden unelmista nuorten kanssa. Muutama nuori unelmoi räpin tekemisestä ja kannabiksen kasvattamisesta. Tämmöisellä erityisnuorisotyön setämiehellä herää tietenkin tässä vaiheessa huoli. Räpin tekeminen on ihan ookoo, mutta itsensä elättäminen räppäämällä on hyvin epätodennäköistä. Kannabiksen viljely ei ole hyvä asia, eikä kovin kestävä tulevaisuuden unelma. Jokainen meistä unelmoi niistä asioista, joista itse tykkää. Toisilla unelmat ovat realistisempia kuin toisilla.
Kannabiksen kasvatus on yleistä myös täällä Jyväskylässä. Jyväskylässä sijaitsee jopa kannabiksen kasvattamiseen erikoistunut kauppa, josta saa ostaa ihan laillisesti tarvittavia kasvatusvälineitä. Kannabiksen käyttö on arkipäivää monen nuoren kohdalla. Bostarilla ei juurikaan hätkähdetä, jos polttelu tulee ilmi keskusteluissa. Huoli herää kyllä jokaisen keskustelun kohdalla.
Työssäni olen kohdannut useammankin nuoren, joka on rakastunut kannabikseen niin kovasti, että se on loppujen lopuksi vienyt kaiken. Pää on täysin jumissa alle kolmekymppisenä, opiskelut ovat jääneet ja elämää hallitsee ainoastaan kannabis. Näiden nuorten kohdalla minussa herää suru. Mitä kaikkea heistäkin olisi voinut tulla, jos kannabis ei olisi saanut heissä valtaa.
Päihdekokeilut ovat aina kuuluneet nuoruuteen. Onneksi suurimmalla osalla nuorista kannabiksen polttelu jää muutamaan kokeilukertaan. Apua Jyväskylästä löytyy, jos kokee päihteiden käytön hallitsevan liikaa elämää.
Jussi Maasola
Ankkurin erityisnuorisotyöntekijä
sunnuntai 30. tammikuuta 2022
JHLdemarien teemat JHL-vaaleissa 2022
Vaaliteemat JHL-vaaleissa 2022
JHLdemarit ja sitoutumattomat ovat oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja reilun työelämän puolella.Haluamme edistää JHL:n jäsenten edunvalvontaa sekä vahvistaa JHL:n ja koko ay-liikkeen järjestöllistä ja yhteiskunnallista asemaa. Hyvinvoinnin ammattilaiset ansaitsevat laadukasta ja toimivaa edunvalvontaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Puolustamme julkisia palveluita ja reiluja työehtoja. Haluamme liiton olevan vahva ja ketterä.
Laadukas julkisrahoitteisten palveluiden työ
- JHL-alojen kaikki ammattiryhmät ansaitsevat palkankorotukset
- Laadukkaat palvelut tarvitsevat toimiakseen monialaisia ammattilaisia
- Julkisrahoitteisten palveluiden ammattilaisille on laadittava työhyvinvointiohjelma
- Hyvinvointialueiden tehtäviin siirtyville työntekijöille turvataan sama palkka samasta työstä
Vahva ay-liike
- Työehtojen heikennykset ja sopimusshoppailu on saatava kuriin
- Valtakunnalliset työehtosopimukset ovat työehtojen perusta jatkossakin
- Työntekijöiden riiston estämiseen saatava uusia keinoja ammattiliitoille
- Työaikaa on lyhennettävä ilman palkan alentamista
Hyvä työelämä kaikille
- Sukupuolten palkkaeroja on poistettava
- Laittomat määräaikaiset työsopimukset ja vastentahtoinen 0-tuntityö on saatava vähenemään
lauantai 29. tammikuuta 2022
JHL VAALIT 2022
keskiviikko 26. tammikuuta 2022
Jussin teesit JHL:n vaaleihin
Kuka Jussi?
47v. Jyväskyläläinen demari paikallispoliitikko.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä yksilöasiainjaoston
jäsen.
Sote alueen varavaltuutettu.
Jyväskylän kaupungin 3. varavaltuutettu.
SDP Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen.
SDP valtuuston varajäsen.
Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin hallituksen jäsen.
Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot, JNP ry:n ja Oy:n
hallituksen jäsen.
Erityisnuorisotyöntekijä, Ankkuritoiminta, Jyväskylän
kaupunki.
Kokemusta ay-asioista 10 vuotta. Kasvatuksen- ja nuorisotyön
ammattilaiset KNT ry. ex-varapuheenjohtaja, ex-hallituksen jäsen. Ollut
Jyväskylän seurakunnassa luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutetun tehävissä.
JHL:n jäsenmaksun tulee olla hyvinvointialojen
ammattiliittojen edullisin
Jäsenmaksun pienuus on yksi merkittävimpiä syitä kuulua
liittoon, eikä mihinkään muihin kassoihin. Etenkin uusien jäsenten kohdalla
edullinen jäsenmaksu on hyvä houkutin liittyä liittoon.
Työehtosopimusten yleissitovuus pitää säilyttää
Kannatan vahvasti työehtosopimusten yleissitovuutta.
Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot
sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Yleissitovuus
tarkoittaa, että kaikkien alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa
työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa määrätään monet palvelussuhteen ehdot,
esimerkiksi palkka, työaika ja mahdolliset lisät. Työnantajan pitää noudattaa
yleissitovaa tesiä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja alansa liittoon vai
ei.
Julkisten palveluiden ulkoistamista hillittävä
On ajatusharha, että ulkoistamalla palveluita saadaan aikaan
säästöä ja tehokkuutta. Ulkoistaminen uhkaa työpaikkoja ja työehtoja ja vie
kuntalaisilta mahdollisuuden vaikuttaa palveluiden laatuun. Omalla
palveluntuotannolla voidaan tehdä säästöä, koska silloin kukaan ei vedä välistä
5-10% voittoa. Osa palveluista voidaan hankkia yrityksiltä ja yhteisöltä, etenkin
silloin kun tarve on suurin esim. suunterveydenhuollon jonojen purku,
kaihileikkaukset.
tiistai 25. tammikuuta 2022
Analyysi aluevaaleista
maanantai 24. tammikuuta 2022
239 kertaa kiitos!
No huh huh! 239 x kiitos! Vaalitulos oli minulle mahtava, olen varavaltuutettu uudessa aluevaltuustossa. Olen otettu saamistani äänistä. Kiitän ja kumarran syvään!
keskiviikko 19. tammikuuta 2022
Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua
Hyvinvointialue hillitsee kustannusten kasvua
Keski-Suomen alueen 22 kuntaa muodostaa yhden hyvinvointialueen 1.1.2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueelle Keski-Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.
Rahoitus hyvinvointialueelle tulee suoraan valtiolta, hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi verotusoikeutta. Käytännössä 1.1.2023 alkaen ansiotuloista maksetaan veroa suoraan valtiolle. Kenenkään verotus ei tule nousemaan, eikä laskemaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen rahoitus on vuodessa noin miljardi euroa.
Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut kaikille. Palveluita tullaan kehittämään koko Keski-Suomen alueella niin, että hyvinvointi ja terveyserot pienenevät. Uudistuksella on tarkoitus vastata väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.
YKSI merkittävä uudistuksen tavoite on hillitä sote-kustannusten kasvua. Korostan vielä kerran: hillitä kustannusten kasvua, ei vähentää sote-kuluja.
Sote-palveluiden kulut tulevat kasvamaan, olimme sitten vanhassa sote-mallissa tai uudessa hyvinvointialuemallissa. Tämä johtuu syntyvyyden laskun haasteista ja ikääntyvän kansanosan kasvusta.
Koska ihan jokaisen pitää saada riittävä hoito ja huolenpito, kustannukset tulevat kasvamaan. Uudella hyvinvointialuemallilla on mahdollisuus onnistua kustannusten kasvun hillinnässä. Tästä voisi olla esimerkkinä mm. asiakasystävälliset digipalvelut koko maakunnan alueella, palveluketjujen sujuva kokonaisuus ja palveluiden saaminen oikeasta paikasta oikeaan aikaan.
Uusi hyvinvointialue pystyy myös vastaamaan paremmin ammattitaitoisen työvoiman saantiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhteinen rekrytointi on järkevää. Henkilökunnan saatavuuteen voidaan vastata hyvillä työolosuhteilla ja riittävällä palkalla.
ALUEVAALEISSA on tärkeää, että uuteen valtuustoon valitaan sellaiset henkilöt, jotka ovat aidosti valmiita kehittämään yhteistä hyvinvointialuettamme. Valittavat valtuutetut tulevat olemaan äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä he päättävät siitä, miten Keski-Suomen hyvinvointialueen noin miljardin euron rahoitus käytetään palveluidemme järjestämiseen.
Nyt on aika miettiä, halutaanko laittaa yhteiset sote rahat ylikansallisille terveysyrityksille vai hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon.
MINÄ haluan olla kehittämässä omia, kestäviä ja tasapuolista hyvinvointipalveluita. On selvä, että tarvitsemme jatkossakin mm. järjestöjen palveluita, jotta kaikki palvelut pystytään järjestämään.
Tarvitsemme myös yksityisen sektorin terveyspalveluita, mutta päävastuu palveluista tulee olla julkisella puolella. On tärkeää muistaa perusperiaatteet: julkisen puolen tehtävä on järjestää palvelut asukkaille ja yksityisen puolen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Kirjoittaja on jyväskyläläinen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja aluevaaliehdokas (sd.).
tiistai 11. tammikuuta 2022
Mistä työvoimaa sotealalle?
Kysymys on näiden vaalien ehkä tärkein. Ilman työvoimaa ei
ole palveluita. Itse ajattelen asiasta näin:
1. Työvoimaa saadaan vain, jos ala on riittävän
vetovoimainen. Sote alan pitovoima on heikko. Suomessa on 70000 hoitoalan
ammattilaista muissa töissä. Pitovoimaa voidaan nostaa muuttamalla määräaikaiset
työsopimukset pysyviksi. Etenkin nuorten työntekijöiden kohdalla tämä on
merkittävä asia.
Nythän etenkin yksityiset palveluntuottajat tekevät 0-tunti sopimuksia nuorille työntekijöille. Otetaan innokkaista uusista työntekijöistä ”mehut irti” pienellä palkalla ja sitten ihmetellään miksi työntekijät ovat jo nuorena burnoutissa ja vaihtavat alaa. Sote alojen houkuttelevuutta voidaan lisätä työhyvinvoinnin kehittämisellä, hyvällä johtamisella ja riittävällä resurssoinnilla.
2. Hyvinvointialueiden pitää huolehtia työvoiman saatavuudesta muun muassa tarjoamalla oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille.
3. Työstä pitää saada riittävä palkka. Tarvitaan pitkäntähtäimen palkkaohjelma sote alalle. Tämä on ennen kaikkea työmarkkinaosapuolten tehtävä. Tarvitaan kattava suunnitelma, jolla alojen työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja alat säilyttävät houkuttelevuutensa nuorten silmissä. Palkkauksen pitää olla läpinäkyvää ja perusteettomia palkkaeroja ehkäisevää. Palkkamallin pitää kuitenkin olla joustava tavalla, joka mahdollistaa alueellisen työvoimatilanteen huomioimisen ja korkeampien palkkojen maksamisen esimerkiksi alueilla, joissa muuten olisi vaikea saada työvoimaa.
4. Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja
työn tekemisen ympäristön tulisi olla sellainen, että merkityksellisen työn
tekeminen hyvin, ja ilman kohtuutonta työkuormaa, on aidosti mahdollista. Henkilöstön
lisä- ja täydennyskoulutukseen tulee panostaa kaikkien henkilöstöryhmien
osalta, ja henkilöstön oikeus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen
työuran aikana on turvattava.
Lisäksi tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa ulkomailta. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdytykseen ja kielikoulutukseen.
5.
perjantai 7. tammikuuta 2022
Nyt on kovaa tekstiä aluevaaleista!
Nyt on kovaa tekstiä aluevaaleista!
Olen viidettä vuotta Jyväskylä sosiaali- ja
terveyslautakunnassa, siis juuri siellä missä tehdään ne päätökset, jotka
siirtyvät uudelle aluevaltuustolle. Ilolla voin todeta, että lautakunnassa ei
juurikaan politikoida. Joskus ollaan eri mieltä asioista, mutta aina on
löydetty yhteinen, kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu asioihin.
Mitä eroja puolueilla on sosiaali- ja terveysasioissa? Sote
asiat ovat sellaisia, että niistä on aika vaikea olla erimieltä. Kaikki
puolueethan haluavat hyvät palvelut. Kun oikein tarkasti mietitään, niin kyllä
niitä eroja alkaa syntymään.
Hyvinvointi on Sosialidemokraattien ydinosaamista.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on turvannut suomalaisille toimivan,
turvallisen arjen. Meille keskeistä on palvelut. Se, että jokainen meistä voi
luottaa pääsevänsä hoitoon, saavansa apua ja löytävänsä neuvot ja tuen niitä
tarvitessaan. SDP:lle palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa
on prioriteetti. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. SDP on
vahvasti julkisten palveluiden puolusta.
Kokoomus on vahvasti yksityisten palveluiden puolustaja. He
haluavat sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisten firmojen tuottamaksi. Kokoomus
haluaa päästä käsiksi julkisen sektorin rahoihin ja ottaa niistä osan omaan
taskuun. Kokoomus haluaa laskea veroja, mikä tarkoittaa julkisen sektorin köyhtymistä
ja sitä kautta palvelujen heikentymistä. Eniten tämä heikennys tulisi koskemaan
kaikista heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Matala verotus ja yksityiset
palvelut suosivat rikkainta väestönosaa. Tässä on valtava ero demareihin
verrattuna.
Keskusta on mielenkiintoinen puolue sosiaali- ja terveys
asioissa. Se keikkuu puolelta toiselle vasemmiston ja porvareiden välissä. Epävarmuus
on Keskustan politiikassa läsnä. Ei voi tietää haluavatko he tänään yksityistää
kotihoidon vai ei. Huomenna voi olla toinen ääni kellossa.
Vihreät ovat vihreitä. Heidän sosiaali- ja
terveyspolitiikkansa on lähellä Keskustaa. Ei voi olla varma millä puolella he
keikkuvat. Vihreät eivät ole erityisen meritoituneita sote asioissa.
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveyspolitiikasta minulle
jäänyt mieleen ainoastaan yksi asia. Kun lautakunnassa on ollut käsittelyssä
maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut, he ovat
vastustaneet niitä kiivaasti. He eivät halua antaa ulkomailta tulleille mitään
terveyspalveluita. Persuilla ei ole mitään annettavaa sote asioihin.
Vasemmisto on lähimpänä demareiden ajatusmaailmaa. Mikä sitten
erottaa vasurit ja demarit? Vasemmiston ehdottomuus on ehkä se erottava tekijä.
Demarit pystyvät toimimaan kaikkien muiden puolueiden kanssa, kunhan vaan
sovitaan asiat. Vasurit ovat vahvasti ideologiansa vankeja.
Sitten on olemassa pienpuolueita, näitä liikenyttejä, rkp,
kristillisiä ja mitä näitä nyt onkaan. Näihin puolueisiin ei kannata tuhlata
hyvää tekstiä ollenkaan.
Sinä päätät, millaista politiikkaa uudella
hyvinvointialueella tehdään. Muista äänestää!
tiistai 4. tammikuuta 2022
YLEn vaalikone
Ylen vaalikone on aukaistu. Tutustu Jussin vastauksiin.
https://vaalikone.yle.fi/aluevaalit2022/15/ehdokkaat/1753?lang=fi-FI
lauantai 1. tammikuuta 2022
Arjen asiantuntijuutta aluevaltuustoon!
Arjen asiantuntijuutta aluevaaleihin
Jussi Maasola
Tammikuussa äänestetään ensimmäistä kertaa aluevaaleissa. Keski-Suomesta valitaan 69 aluevaltuutettua päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ja ensihoito järjestetään.
Uusi hyvinvointialue vastaa 275 000 keskisuomalaisen palveluista. Kyseessä ei ole ihan pikku asia.
Tulevat valtuutetut päättävät mm. missä on lähin terveyskeskus, kuinka nopeasti pääset hoitoon, miten ikäihmiset hoidetaan, missä on lähin palokunta, onko koulukuraattoripalvelut riittävät jne.
HYVINVOINTI ON tärkeintä mitä meillä on. SDP on luonut tähän maahan hyvinvointia jo yli 120 vuotta. Demarit ovat vahvasti tasa-arvoisten julkisten palveluiden kannattajia.
Me haluamme, että jokainen saa tarvittavan hoidon ja hoivan riippumatta rahapussin paksuudesta.
Suurimpina haasteina hyvinvointialueellamme on tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys. Ikäihmisillä on oikeus saada tarpeen mukaisia palveluita asumismuodosta riippumatta.
Ikäihmisten on voitava elää omassa kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin.
Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin on luotava nykyistä enemmän turvallisia, monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia.
Omaishoitajien merkittävää työtä ei pidä unohtaa. Omaishoidon kriteerit on yhdenmukaistettava koko maassa, tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit.
SOSIAALI- JA terveysalaa on kohtaamassa työvoimapula. Tarve uusiin työntekijöihin kasvaa eläköitymisen lisäksi myös kasvavan palvelutarpeen vuoksi.
Jotta meillä on tulevaisuudessakin riittävä määrä sotealan ammattilaisia, on kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin.
Henkilöstön hyvinvointi on ratkaisevan tärkeää, työolot täytyy saada inhimilliseksi ilman kohtuutonta työkuormaa. Työn johtaminen ja resurssointi täytyy olla kunnossa, jotta alan houkuttelevuus säilyy.
Pidemmällä aikavälillä tarvitaan laajempi tarkastelu sosiaali- ja terveysalan palkkaukseen. Oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimismahdollisuuksia on tarjottava entistä enemmän.
Tuleva aluevaltuuston tehtävä ei tule olemaan helppo, siksi aluevaltuustoon tarvitaan arjen asiantuntijuutta.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä tiedän, että aluevaltuustoon ei kannata lähteä jarruttamaan päätöksiä ja mölisemään turhia vaan kehittämään palveluita meidän kaikkien keskisuomalaisten hyväksi.